Taidekokoelmat
Varkauden museotoimen perustamiseen vuonna 1956 vaikutti merkittävästi suomalaista ekspressionismia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sisältävän taidekokoelman saaminen Varkauteen. Sittemmin taidemuseon hallinnoimat kokoelmat ovat karttuneet varkautelaisella ja pohjoissavolaisella taiteella 1960–70-luvuilla sekä suomalaisella taiteella laajemmin 1980-luvulta alkaen. 2000-luvun alkupuolella panostettiin ympäristötaiteeseen. Prosenttitaidehankkeiden myötä jo 80-luvulta lähtien julkisesta taiteesta on tullut tärkeä osa museon toimintaa. Varkauden taidemuseon ylläpitämiin kokoelmiin kuuluu lähes 2700 teosta.
Tutustu Varkauden museokeskus Konstin taidekokoelmiin Finnassa
Taidekokoelmien hoidosta vastaa Varkauden taidemuseo, jonka tehtävänä on tallentaa, tutkia, hoitaa ja pitää esillä kaupungin omistamia teoksia. Kokoelmat ovat usein lähtökohtana museon monipuoliselle näyttelytoiminnalle, ja ne kertovat osaltaan suomalaisen kuvataiteen historiasta ja nykypäivästä. Taidemuseon tehtävänä on edistää kuvataiteen tuntemusta alueella, myös tulevia sukupolvia varten.
Taidemuseon kokoelmiin kuuluu kaupungin kokoelman lisäksi myös useita lahjoituskokoelmia. Kokoelmia esitellään kaupungin julkisissa tiloissa että vaihtuvissa näyttelyissä Varkaudessa ja muualla kotimaassa.
Rakel Kansasen kokoelma
Rakel Kansanen – Leppävirran kasvatista tuli suomentaja ja taiteenkerääjä
Leppävirralta kotoisin oleva Rakel Kansasen (1888–1949) kiinnostus taiteeseen oli peräisin lapsuudenkodista. Kauppiasisä avusti rahallisesti taiteilijoita sekä koulutti kaikki lapsensa. Kielitaitoisesta Kuopion tyttökoulun kasvatista tuli kirjallisuuden suomentaja, ja hän oli isänsä tavoin kiinnostunut taiteista. Rakel Kansanen suomensi mm. Guy de Maupassantin, Marcel Prévostin ja Anatole Francen teoksia.
Kansanen vaikutti aktiivisesti suomalaisessa kulttuurikentässä ja keräsi aikalaistaidetta. Hän tunsi läheisesti marraskuun ryhmän taiteilijoita. Rakel Kansasen taidekokoelma koostuu suomalaisesta ekspressionismista 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Rakelin aviopuoliso, Urho Toivola toimi diplomaattina ja asemapaikka vaihtui usein. Tämä ei kuitenkaan estänyt Rakel Kansasta pitämään yhteyttä taiteilijoihin että tukemaan heitä taloudellisesti ostamalla heidän töitään. Rakel Kansanen kuoli Kanadassa vain 61-vuotiaan. Testamentissaan hän ilmaisi halunsa lahjoittaa teoksia Varkauden kauppalalle isänsä Pekka Kansasen muistoa kunnioittaen.
Rakelin ja Urhon pojasta Joel Toivolasta (1915–1999) tuli isänsä tavoin suurlähettiläs. Kansainvälinen kasvuympäristö ja elämä kulttuurikodissa teki Joelista myös taiteenkerääjän. Yhdessä Eli-vaimonsa kanssa he kartuttivat Rakel Kansasen taidekokoelmaa. Joel Toivola kiinnostui Kiinan kulttuurista palvellessaan diplomaattina Pekingissä 1961–1967, vuosina jolloin Kiina luisui kohti kulttuurivallankumousta. Vuonna 2003 perustettu Joel Toivolan säätiö on tukenut Kiina-tutkimusta vuosittain noin sadalla tuhannella eurolla.
Taidekokoelman siirto Varkauden taidemuseolle
Rakel Kansanen-Toivolan kuoltua taidekokoelma jakaantui kolmeen osaan vuonna 1947 laaditun testamentin mukaan. Varkauden kaupunki sai osan kokoelmasta, osan taidekokoelmasta peri aviomies, diplomaatti Urho Toivola (1890–1960) ja osan poika, suurlähettiläs Joel Toivola ja tämän tanskalainen vaimo Eli Toivola (o.s. Jacobsen, 1912–2004).
Testamenttilahjoitus tuli Varkauteen vuonna 1952, ja siihen kuului 14 teosta seitsemältä taiteilijalta: Ilmari Aalto, Wäinö Aaltonen, Anton Lindforss, Alex Mattsson, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen ja Helene Schjerfbeck. Rakel Kansanen-Toivolan taidekokoelman syntyyn vaikuttivat kiinnostus aikalaistaiteeseen että henkilökohtaiset ystävyyssuhteet taiteilijoihin. Taiteilijat olivat tehneet muotokuvia mesenaatistaan, ja näitä teoksia oli myös Varkaudelle lahjoitetussa kokoelmassa.
Rakel Kansasen lahjoitusta täydensi Joel Toivolan vuonna 1985 tekemä seitsemän taideteoksen lahjoitus seuraavilta taiteilijoilta: Wäinö Aaltonen, Anton Lindforss, Emil Rautala, Anna Snellman, Siljo Solanko ja Hanna Suomalainen.
Vuonna 1999 Varkauden kaupunki sai täydentävän testamenttilahjoituksen, kun Eli Toivola toteutti miehensä kuoleman jälkeen keskinäisen testamenttitoiveen. Sen mukaan kaikki heidän omistamansa taideteokset ja taidetta koskeva kirjallisuus lahjoitetaan Varkauden kaupunginmuseolle osaksi Rakel Kansasen kokoelmaa. Tämän lahjoituksen myötä tuli vuoden 2000 alussa teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Ilmari Aalto, Matti Aaltonen, Wäinö Aaltonen, Nicolae Grigorescu, Sven Grönvall, Anton Lindforss, Alex Matson ja Richard Taubenek.
Eli Toivola perusti vuonna 2003 miehensä kunniaksi Kiinan kulttuurin tutkimusta tukevan Joel Toivolan säätiön. Se on edelleen mukana Rakel Kansasen kokoelmaan liittyvässä työssä.
Varkauden kaupunki on täydentänyt Kansasen kokoelmaa seitsemällä teoksella hankkimalla teoksia Ilmari Aallolta, Wäinö Aaltoselta, Anton Lindforssilta ja Lennart Segerstrålelta. Vuonna 2005 Eli Toivolan sisaren tyttäret lahjoittivat kokoelmaan liitettäväksi viisi teosta seuraavilta taiteilijoilta: Ilmari Aalto, Elias Ilkka ja Georges Sabbagh. Rakel Kansasen kokoelmaa on esitetty laaja-alaisesti eri näyttelyissä Varkaudessa. Lisäksi teoksia on lainattu muihin museoihin ja valtakunnallisiin näyttelyihin.
Omaisten neljässä vaiheessa tekemien lahjoitusten ansiosta Rakel Kansasen kokoelmassa on yhteensä 69 työtä.
Varkauden kaupungin kokoelmat
Varkauden kaupungin taidekokoelmaa aloitettiin kartuttaa vuonna 1960. Tällä hetkellä Varkauden kaupungin taidekokoelmassa on noin 2700 teosta, joista yli 700 on taidegrafiikkaa. Kaupungin kokoelman teokset on pääosin sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin.
Kokoelman taiteilijoita
Varkauden kaupungin taidekokoelmassa on kattava edustus Varkaudessa asuvilta ja työskenteleviltä taiteilijoilta. Grafiikan hankintojen lukuisuuteen on vaikuttanut paikkakunnalla asuvat taidegraafikot mm. Allan Kuntsi, Väinö Rouvinen ja Meeri Torvinen.
Kattavan kokonaisuuden muodostaa Varkaudessa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Lars Holmströmin toista sataa installaatiota, maalausta, piirrosta sekä grafiikkaa. Abstrakti konstruktivisti on tehnyt uran myös taidekoulun rehtorina Kankaanpäässä kuin vaikuttanut pitkään Tampereen taiteilijaseurassa.
Laajan tuotannon omannut Toini Hortensia Markkanen oli tunnettu itse kehittämästään silkkimaalaustekniikasta. Hän keskittyi taiteensa tekemiseen rakennuttamassaan Korpigalleriassa, yhdistetyssä asuin-, näyttely- ja galleriatilassa. Kaupungin taidekokoelmassa on lähes 250 työtä Hortensia Markkaselta. Kuvataiteen harrastajan ja modernistin Aili Iivarisen maalauksia kokoelmassa on myös parisenkymmentä samoin kuin lahjakkaan itseoppineen Osmo Martikaisen öljymaalauksia ja tussitöitä. Oman kokonaisuutensa kaupungin taidekokoelmassa muodostaa naivistiset maalaukset, joita on useita kymmeniä.
Julkinen taide ja ympäristötaide
Vuosittaiset (1960–1999) määrärahat taiteen hankintaan ovat muuttuneet prosenttitaidehankkeiden myötä
julkisiin tiloihin hankittaviksi teoksiksi ja teoskokonaisuuksiksi. Valtakunnallista taidetta hankittiin prosenttiperiaatteella uudisrakennuksiin mm. kaupungintalon laajennusosa (1983), Repokankaan päiväkoti (1983), kirjasto (1986), liikuntatalo (1986), Repokankaan koulu (1987).
Julkinen taide laajentui ympäristötaiteeseen Viitostien taideprojektin myötä vuonna 2000. Vuonna 2004 järjestetyssä ympäristötaidekilpailussa Varkaus hankki yhdessä Tiehallinnon kanssa teokset Varkauden pohjoiseen ja eteläiseen liittymään. Varkauden juhlavuoteen liittyvä ensimmäinen taidehankinta oli varkautelaiselta kuvanveistäjältä Taru Mäntyseltä tilattu Laivanrakentajat-veistosryhmä (1989). Se sijaitsee Hertunrannassa. Varkauden kaupunkialueella on yli 80 julkista taideteosta, joista 14 on Taru Mäntyseltä.
Taidetta on hankittu myös kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden hankkeissa. Viimeisin julkisen taiteen hankinta on Hyvinvointikeskus Aallon eteen valmistunut Lars Holmströmin teräsveistos Elämän kehrä (2021).