Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2023

Vuoden 2019 lopussa Varkaudessa oli 20 577 asukasta. Vuodesta 2010 väkiluku on vähentynyt 2200 asukkaalla ja väestöennusteen mukaisesti väkiluku jatkaa edelleen laskuaan. Alaikäisten lasten ja nuorten määrä vähenee väestöennusteen tarkasteluvuosina 269 henkilöllä, kun taas yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 353 henkilöllä.

	yhteensä	0-6 v.	7-12 v.	13-15 v.	16-18 v.	19-49 v.	50-64 v.	65-74 v.	75- v.
2020	20 288	949	1056	594	603	5994	4648	3609	2835
2021	20 041	904	1032	572	596	5889	4504	3624	2920
2022	19 806	859	995	567	610	5781	4318	3656	3020
2023	19 581	841	926	573	593	5696	4190	3574	3188

Varkauden väestöennuste vuosille 2020-2023. Lähde Tilastokeskus 26.1.2020

 

Vuoden 2018 Varkaudessa oli 1708 lapsiperhettä, mikä oli 30,6 % kaikista perheistä. Lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä oli 25,4 %. Lapsiperheiden määrä Varkaudessa on vähentynyt vuodesta 2010 503 perheellä, kun taas yhden vanhemman perheiden osuus on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Yhden vanhemman perheitä oli vuoden 2018 lopussa Varkaudessa enemmän kuin Pohjois-Savossa (22 %) ja koko maassa (22,5 %). 

Avioliittoja Varkaudessa solmittiin vuonna 2018 75 ja avioeroja oli samana vuonna 47.

Vuonna 2018 Varkauteen syntyi 124 lasta; syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan – vuonna 2010 elävänä syntyneitä lapsia Varkaudessa oli 210.

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Varkaus	210	179	184	179	155	157	127	134	124

Elävänä syntyneet (Lähde: Sotkanet)

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Tämä liittyy erityisesti pitkittyneeseen työttömyyteen. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloon, ja pitkittyessään työttömyys lisää riskiä köyhyyteen. 

Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Tämä ns. selektio tarkoittaa, että toisaalta työttömyys johtaa huonoon terveyteen sekä sitä, että huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi.

Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) tai pahentaa (toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat) työttömyyden terveysvaikutuksia.

Varkauden työttömyysaste oli joulukuussa 2019 12,8 %, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Varkaudessa työttömyys on laskenut viimeisen neljän vuoden ajan. Aktivointiaste, joka kuvaa palveluissa olevien henkilöiden osuutta, oli joulukuussa 2019 korkeampi Varkaudessa (32,7 %) kuin Pohjois-Savossa (25,6 %) ja koko maassa (30,1 %).

	2016	2017	2018
Koko maa	13,2	11,5	9,7
Pohjois-Savo	13,4	12,0	10,4
Varkaus	17,2	15,0	13,4

Työttömät, % työvoimasta (Lähde: Sotkanet)

Varkaus on vesistöjen ympäröimä kaupunkikunta, jossa luonto on lähellä. Kaupungin asutus keskittyy taajamiin, haja-asutusalueella asuu noin 7,9 % väestöstä. Julkinen liikenne on vähäistä iltaisin ja viikonloppuisin, ja jonkin verran haasteellista on julkisten palvelujen järjestäminen haja-asutusalueiden asukkaille. Varkaudessa on hyvät mahdollisuudet harrastaa monipuolista liikuntaa, liikuntapaikkoja on paljon tarjolla. Talvisin latuverkosto on hyvä ja pyörätieverkosto on kattava. Uimarantoja on käytettävissä 13 ja uimapaikkoja 2, leikkipuistoja on kaupungin alueella useita. Lähiliikuntapaikkoja on Hertunrannassa, Kuoppakankaalla ja Könönpellossa, Tehtaan koulun pihalla on skeittipaikka. Ulkokenttiä on useita.

Asuntokuntia Varkaudessa on ollut vuonna 2018 yhteensä 11 239. Ahtaasti asuvia (asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) on Varkaudessa vuonna 2018 ollut 28,7 % lapsiasuntokunnista. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia oli samana vuonna Varkaudessa 5,6 % kaikista asuntokunnista. Asunnoista 39,4 % sijaitsee pientaloissa, 18,6 % rivitaloissa ja 40,4 % kerrostaloissa.

Työkyvyttömyyseläkkeellä 25 – 64 –vuotiaista varkautelaisista oli vuonna 2018 11,8 %.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai 25 –64 –vuotiaista varkautelaisista 5,9 % ja 16 – 24 –vuotiaista 2,8 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on ollut vuodesta 2010 alkaen laskusuuntainen, kun taas mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut hienoisesti nousussa.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja eli pitkäaikaissairaita oli vuonna 2018 Varkaudessa 35,9%. Määrä on ollut pienessä kasvussa 2010-luvun ajan. Erityiskorvattavia lääkkeitä saavien lasten, 0 – 15 –vuotiaiden määrä on taasen 2010-luvulla vaihdellut ja on nyt kääntynyt laskuun; vuonna 2010 erityiskorvattavia lääkkeitä käytti 177 lasta, 2015  225 lasta ja vuonna 2018 186 lasta.

Kouluterveyskysely

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan 4-5 luokkalaisista tytöistä 10% ja pojista 7 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi – erityisesti vatsakipuihin ja mielialaan liittyvät asiat vaikuttavat terveydentilan kokemukseen. Vastaavasti 8-9 –luokkalaisista tytöistä 28 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, pojista 10,9 %. Toisaalta myös lääkärin toteamia pitkäaikaisia sairauksia tai terveysongelmia on yläkouluikäisillä tytöillä 31,9  % ja pojilla 23,1 %. Koulustressiä 4-5 –luokkalaisista tytöistä koki 39 %, pojista 41 %. 8-9 –luokkalaisista tytöistä koulu-uupumusta koki 17,3 %, pojista 12,4 %.

Kouluterveyskyselyn mukaan 32 % 4-5 –luokkalaisista tytöistä ei syö aamupalaa joka arkiaamu, edelliseen kyselyyn verrattuna tämä osuus oli noussut. Vastaavanikäisistä pojista aamupalaa syömättömiä oli 20 %. 8-9 –luokkalaisten prosenttiosuudet tytöillä oli 43,8 % ja pojilla 37,7 %. 8-9 –luokkalaista tytöistä 50 % ei myöskään syö koululounasta päivittäin, pojista 56,6 %.

Liikkuminen on vähentynyt edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna. 4-5 –luokkalaista tytöistä 25 % kertoo liikkuvansa vähintään tunnin päivässä, kun edellisessä kyselyssä tämä oli 39 %. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien poikien osuus oli laskenut 52 % 38 %. 8-9 –luokkalaista tytöistä vähintään tunnin päivässä liikkuvia oli 13,9 % ja poikia 23,4 %.

Kouluterveyskyselyssä näyttäytyy myös huoli nuorten päihteiden käytöstä. 8-9 –luokkalaista tytöistä 15,1 % käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, pojista 13,3 %, nuuskaa päivittäin tytöistä käyttää 2,4 %, pojista 7,6 %. Alkoholia viikoittain käyttäviä 8-9 –luokkalaisista tytöistä on 5,4 %, pojista 5,6 %, ja tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on tytöistä 12 %, pojista 6,3 %. 8-9 –luokkalaisista tytöistä 61,7 % kokee, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita, pojista näin sanoo 47,6 %. Yläkouluikäisistä tytöistä 9,4 % on kokeillut kannabista ainakin kerran ja 5,6 % on käyttänyt kannabista kyselyhetkellä viimeisen 30 päivän aikana. Vastaavat luvut poikien osalta on ainakin kerran käyttäneiden osalta 10,3 % ja viimeisen 30 päivän aikana käyttäneiden osalta 4,2 %. 8-9 –luokkalaisista tytöistä 39,3 % hyväksyy ikäisillään nuuskaamiseen, pojista 32,2 %, 28 % tytöistä hyväksyy ikäisillään alkoholin juomisen humalaan asti, pojista 25,2% ja 8,9 % tytöistä hyväksyy ikäisillään kannabiksen polttamisen ja pojista 14,7 %.

Lasten ja nuorten harrastaminen Varkaudessa

Harrastaminen kiinnostaa, mutta tietoa ei ole tarpeeksi

Varkautelaislapset ja –nuoret ovat kiinnostuneita harrastamisesta. Joka neljäs varkautelainen 4.-5. -luokkalainen harrastaa jotakin vähintään viitenä päivänä viikossa ja vähintään yhtenä päivänä viikossa harrastaa yli 80% 4. ja 5.-luokkalaisista.

Yläkoululaisista harrastaa viikoittain jopa 93%, lukiolaisista 97% ja ammattikoululaisista 94%. Peruskoululaiset viettävät vapaa-aikaa mieluiten kotona (74%) ja kavereiden kanssa (70%). Lisää omaa aikaa toivoo 40% koululaisista.

Vapaa-ajan toiminnan sisällöllinen kiinnostavuus on laskenut. Vain 19% varkautelaisnuorista (8-9lk) kokee asuinalueella järjestetyn vapaa-ajan toiminnan kiinnostavaksi (koko maa 31%), ammattikoululaisista 23% ja lukiolaisista 20%.

Vain 57% 8. – 9-luokkalaisista kokee tietävänsä asuinalueen harrastusmahdollisuuksista, ammattikoululaisista 55% ja lukiolaisista 66%.

Mielenkiintoa koulupäivän yhteydessä järjestettäviin harrastuksiin on paljon. Toivotuimpia taide- ja kulttuuriharrastuksia Varkauden koululaisten vastauksissa ovat parkour, street ja showdance, elokuva ja animaatio, kuvataide ja kädentaidot eri muodoissaan. Liikuntaharrastuksista toivotuimpia koulupäivän yhteydessä ovat Varkaudessa uinti, jalkapallo, salibandy, jääkiekko, kiipeily ja parkour.

Taidetta ja kulttuuria

4. ja 5.-luokkalaisista taidetta ja kulttuuria harrastaa vähintään tunnin viikossa n.75%. Ohjatusti taidetta ja kulttuuria harrastaa vähintään viikoittain 13% 8-9-luokkalaisista. Lukiossa osuus laskee 11 prosenttiin ja ammattikoulussa vain 7 prosenttiin.

Omatoimisesti vapaa-ajalla taidetta ja kulttuuria harrastaa viikoittain 24% 8. ja 9.-luokkalaisista, osuus nousee lukiossa 33%:iin ja laskee ammattikoulussa 14%:iin.

Varkautelaisnuorten kulttuuriharrastukset (vähintään kerran kuukaudessa):

• Vain 19% varkautelaisista 8-9-luokkalaisista lukee omaksi ilokseen (koko maa 27,5%). Lukiolaisista lukee 29% ja ammattikoululaisista 11%. 
• Elokuvissa, teatterissa, konsertissa tai näyttelyissä käy 24% 8-9-luokkalaisista, lukiolaisista 33% ja ammattikoululaisista 21%. 
• Musiikkia harrastaa 8-9-luokkalaisista 26%, lukiolaisista 36% ja ammattikoululaisista 21%. 
• Kuvataidetta tai valokuvausta harrastaa noin joka neljäs varkautelaisnuori. 
• Näyttelemistä, sirkusta tai tanssia harrastaa reilut 10% varkautelaisnuorista. 
• Käsitöitä, rakentelua ja korjaamista harrastaa kaikista varkautelaisnuorista n.20%.

Liikuntaa ja urheilua

Liikuntaa harrastaa ohjatusti viikoittain 46% varkautelaisnuorista (8.-9lk), lukiolaisista 43% ja ammattikoululaisista 21%.

Omatoimisesti vähintään viikoittain liikkuu 71% 8-9-luokkalaisista, 86% lukiolaisista ja 62% ammattikoululaisista.

Vähintään kuukausittain liikkuu tai urheilee omatoimisesti n.80% 8-9-luokkalaisista, 90% lukiolaisista ja 76% ammattikoululaisista.

Noin 65% 4-5-luokkalaisista kokee olevansa tärkeä osa harrastusporukkaa.

Sekä yleisesti kuntalaisten että lapsiperheiden pienituloisuus on merkittävää Varkaudessa. Erityisesti toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus Varkaudessa on huolestuttavaa. Vuonna 2018 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli yhteensä 17,2 % kaikista lapsiperheistä. Kaiken kaikkiaan toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asui 11,9 % kaikista varkautelaisista. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja kuntalaisten osuus on korkeampi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa.

		2016	2017	2018
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä	Koko maa	3,0	3,3	3,4
	Pohjois-Savo	2,8	2,9	3,1
	Varkaus	3,5	3,8	3,8
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet henkilöt, % asukkaista	Koko maa	2,3	2,4	2,4
	Pohjois-Savo	2,1	2,1	2,2
	Varkaus	2,3	2,5	2,7

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet ja henkilöt, % lapsiperheistä ja asukkaista, lähde: Sotkanet

 

Varkauden yleinen pienituloisuusaste oli vuonna 2017 16,5 %, pienituloisuusaste on ollut kuitenkin 2010-luvulla laskusuuntainen. Lasten pienituloisuusaste oli vuonna 2017 samalla tasolla kuin yleinen pienituloisuusastekin. Pienituloisuus Varkaudessa on Pohjois-Savoa ja koko maata korkeammalla tasolla. Pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista.

Vuonna 2019 terveysneuvonnassa työskenteli 15 terveydenhoitajaa ja yksi sairaanhoitaja. Opiskeluterveydenhuollossa työskenteli kaksi terveydenhoitajaa, kouluterveydenhuollossa neljä, perhesuunnitteluneuvolassa yksi, äitiysneuvolassa kaksi ja lastenneuvolassa kolme terveydenhoitajaa.  Hyvinvointi Ankkurissa työskenteli terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja sekä yhden terveydenhoitajan työpanosta on jaettu lastenneuvolaan- ja kouluterveydenhuoltoon.

Terveydenhoitajien resurssointi Varkaudessa on hyvällä tasolla ja asiakasmäärät ovat valtakunnallisia suosituksia alhaisemmat, syntyvyys on ollut laskussa. Äitiysneuvolassa laskettuja-aikoja vuonna 2019 oli 125, joka tarkoittaa n. 63 raskaana olevaa äitiä kokopäiväistä terveydenhoitajaa/kätilöä kohti. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat osallistuvat lisäksi perhesuunnittelutyöhön ja kohdunkaulansyövän seulontatutkimuksiin. Lastenneuvolassa terveydenhoitajaa kohti on n. 300 lasta.

Kouluterveydenhuollossa on n. 403 oppilasta terveydenhoitajaa kohti. Kouluterveydenhoitajat tekevät yhdistelmätyötä (lastenneuvola) koulujen yhteydessä olevien esikoululaisten osalta (Könönpellon koulun, Lehtoniemen koulun, Puurtilan koulun, Reponkankaan koulun  ja Waltterin koulun esiopetus)

Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajilla on n. 565 opiskelijaa terveydenhoitajaa kohti.

Valtakunnalliset henkilöstömitoitussuositukset
	Terveydenhoitaja	Lääkäri
Äitiysneuvola *	Enintään 76 raskaana olevaa kokopäivätoimista terveydenhoitajaa/kätilöä kohti **	Enintään 600 raskaana olevaa kokopäivätoimista lääkäriä kohti **
Lastenneuvola	Enintään 340 0-6-vuotiasta/kokopäivätoiminen terveydenhoitaja	Enintään 2400 0-6-vuotiasta/kokopäivätoiminen lääkäri
Kouluterveydenhuolto	Enintään 600 oppilasta/kokopäivätoiminen terveydenhoitaja	Enintään 2100 oppilasta/kokopäivätoiminen lääkäri
Opiskeluterveydenhuolto  toinen aste	600-800 opiskelijaa/kokopäivätoiminen terveydenhoitaja	2500-3000 opiskelijaa/kokopäivätoiminen lääkäri

KUVA. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden valtakunnalliset henkilöstömitoitus suositukset neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja
opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat terveyskeskuksissa 2004–2015. Wiss ym. THL 2016)

* Äitiysneuvolan voimassa oleva henkilöstömitoitussuositus annettiin vuonna 2013 (Klemetti&Hakulinen-Viitanen 2013). Aiempi mitoitussuositus oli 80 synnytystä kokopäivätoimista terveydenhoitajaa ja 800 synnytystä kokopäivätoimista lääkäriä kohti (Lääkintöhallitus 1988). Uusi suositus annettiin asiakaskuntana kokopäivätoimista ammattihenkilöä ja tämän loma-aikojen sijaista kohden.

** kun loma-ajalla on sijainen

• Terveydenhuollon palvelut Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Lapsiperheiden sosiaalityö perheiden arjessa

Varkaudessa on mahdollista saada neuvontaa, apua ja tukea perheelle myös arjen ympäristöissä, kuten neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja suunterveydenhuollossa. Sosiaalityöntekijä jalkautuu varhaiskasvatukseen, neuvolaan ja suunterveydenhuoltoon. Tuolloin perheellä on mahdollisuus keskustella yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa mistä tahansa elämäntilannettaan askarruttavista kysymyksistä. Varkaudessa halutaan olla perheiden tukena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Huolten ja murheiden ei kannata antaa kasautua.

Harrastustukea vähävaraisille lapsiperheille

Varkauden kaupungissa kouluikäisten, vähävaraisten perheiden lasten on mahdollista saada harrastustoimintaansa taloudellista tukea osoitteessa http://www.unelmista.fi/ 

Eroauttaminen

Eroauttamista tarjolla jokaiseen eron vaiheeseen. Lapsen selviäminen eron tuomista muutoksista riippuu siitä, miten vanhemmat pystyvät selviämään keskinäisistä ristiriidoista. Olemme valmiita auttamaan teitä kaikella sillä osaamisella, mikä meillä on eroon päätymisen pohdinnassa ja eropäätöksen jälkeen.

Vanhemmuussuunnitelma

Apua eroon - chat palvelu

Perhekumppani-palvelu

Perhekumppani-palveluun voit hakeutua ottamalla yhteyttä lapsiperheiden neuvontaan ja ohjaukseen. Palvelu on tarkoitettu niille perheille, jotka eivät tunne hyötyvänsä heille ohjautuista palveluista. Perhekumppani kulkee perheen rinnalla niin kauan, kunnes perheelle on löytynyt heille toimiva tuenkokonaisuus.

Helppo ohjautuminen tuen piiriin

Omatyöntekijä-toimintamalli:

Jokaiselle kaupungin lapsiperheelle on nimetty Omatyöntekijä lapsen / lasten iän mukaisesti, joko hänen neuvolan tai koulunsa terveydenhoitaja.

Askarruttavatko kasvatuskysymykset mieltä? Tai uuvuttaako arki? Onko vaikea löytää apua, kun sitä tuntee tarvitsevansa? Ota rohkeasti yhteyttä omatyöntekijään – pohditaan yhdessä kuinka teidän perheenne tilanteessa päästään eteenpäin!

Neuvoloiden sosiaalityö

Sosiaalityöntekijä on neuvoloissa tarjoamassa perheille neuvontaa, ohjausta ja palvelupäätöksiä. Asianne voi koskea ihan mitä vain lapsiperheen elämään liittyvää asiaa, jota haluatte pohtia yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Voitte pyytää omaa terveydenhoitajaasi varaamaan aika sosiaalityöntekijälle, tai voitte myös itse sopia sosiaalityöntekijän kanssa suoraan tapaamisesta neuvolan tiloissa.

Varhaiskasvatuksen sosiaalityö

Sosiaalityöntekijä on päiväkodeissa tarjoamassa perheille neuvontaa ja ohjausta. Asianne voi koskea ihan mitä vain lapsiperheen elämään liittyvää asiaa, jota haluatte pohtia yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Voitte pyytää päiväkodin henkilökuntaa varaamaan aikaa sosiaalityöntekijälle, tai voitte myös itse sopia sosiaalityöntekijän kanssa suoraan tapaamisesta päiväkodin tiloissa.

Tavataan päiväkodissa!

Lapsiperheiden sosiaalityö suunterveydenhuollossa

Sosiaalityöntekijä käy varkauden suunterveydenhuollossa tapaamassa perheitä. Asianne voi koskea myös muuta lapsiperheen elämään liittyvää asiaa, jota haluatte pohtia yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa.

Suunterveydenhuollosta varataan sosiaalityöntekijälle aika tai voitte myös itse sopia sosiaalityöntekijän kanssa suoraan tapaamisesta suunterveydenhuollossa.

Perhetyö

Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää työtä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Perhetyö tarjoaa tukea lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, vuorovaikutukseen, elämänhallintaan, arjen askareisiin sekä päiväkotiin ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa

Varkauden kaupungilla työskentelee yhteensä 9 perhetyöntekijää. Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu ovat perheillemaksuttomia ja perhetyö alkaa aina sosiaalityöntekijän kanssa sopien. Perhetyö on määräaikaista ja tavoitteellista apua ja tukea perheen elämäntilanteisiin.

Kasvatus- ja perheneuvola, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut

Kasvatus- ja perheneuvonta          

Perheneuvonnan tiimi tarjoaa palveluja lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukemiseksi. Tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen toimivuutta. 

Järjestämme myös erilaista ryhmätoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, mm. Huomaa Lapsi-ryhmät perheille, lasten sururyhmät, Art-ryhmät. Tarjoamme myös perheasioiden sovittelua. Meihin voit ottaa yhteyttä itse, tai pyytää jotain muuta toimijaa varaamaan aikaa.

Lasten ja nuorisopsykiatrian palvelut

Varkaudessa on omat psykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikat sekä lapsille että nuorille. Palveluja tuotetaan yhteistoimita-alueen lapsille ja nuorille. Poliklinikoille hakeudutaan lääkärin lähetteellä.

Uutena toimintana käynnistyy nuorten akuuttityö kevättalven 2020 aikana.

Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut

Päihde- ja mielenterveyspalvelut tuottavat polikliinisen työn lisäksi myös jalkautuvia kotiin annettavia palveluja, jotka mahdollistavat potilaan ja hänen perheensä tilanteen kokonaisvaltaisen huomioinnin.

Aikuissosiaalityö

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista ja yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityö tukee yksilöiden ja perheiden arjen hallintaa sekä ehkäisee syrjäytymistä.

Varkaudessa aikuissosiaalityön palveluissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Lisäksi Varkauden seudun työvoiman monialaisessa yhteispalvelussa työskentelee yksi sosiaalityöntekijä, yksi sosiaaliohjaaja ja yksi terveydenhoitaja.

Aikuissosiaalityössä keskeistä on myös aktivointisuunnittelu ja erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin ohjaaminen. Perheiden osalla vanhempien työllistymisen tukeminen tai muu vanhempien elämänhallintaa lisäävä työ tukee lasten ja koko perheen hyvinvointia.

Päihdeklinikan kohderyhmänä ovat alkoholin, lääkkeiden, huumeiden ja peliongelman vuoksi vaikeuksiin joutuneet henkilöt ja heidän läheisensä. Päihdeklinikka tuottaa myös nuoriin kohdistuvia päihdepalveluja.

Psykiatrian poliklinikka palvelee psyykkisissä kriiseissä ja mielenterveysongelmissa. Työmuotoina psykiatrian poliklinikalla on kriisihoidon, keskustelut ja terapiat, pari ja perhekeskustelut ja – terapiat, psykiatriset ja psykologiset tutkimukset sekä ryhmäterapiat.

Mielenterveyspalvelujen akuuttiryhmä on mahdollistanut sen, että akuutteihin kriiseihin on pystytty vastaamaan nopeasti.

Varkaudessa on myös oma 15-paikkainen aikuispsykiatrian akuuttiosasto.

• Sosiaalipalvelut pohjois-Savon hyvinvointialueella

Liikunta osana Varkauden kaupungin hyvinvointipalveluja

Varkaudessa on mahdollisuudet monipuolisen liikunnan harrastamiseen.

• Liikuntatalot Varkaus ja Kangaslampi, koulujen salit
• Uimahalli
• Kämärin jääurheilukeskus, 2 jäähallia ja tekojäärata
• Kisapuiston urheilualue, nurmi- ja tekonurmikenttä, yleisurheilualue
• Ulkoilureitit ja latuverkosto
• Uimarannat
• Lähiliikuntapaikat
• Beachvolley-kentät
• Tenniskentät
• Ulkokuntosalit
• Skeittiparkki
• Frisbeegolf-kentät, Vattuvuori ja Joutenlahti
• Moottoriurheilukeskus

Liikunta ja liikkumisen tukeminen on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia, niin myös Varkauden kaupungin kouluissa.

• Kaikki Varkauden kaupungin peruskoulut ovat mukana Liikkuva koulu-hankkeessa.
• Koulut järjestävät iltapäivätoimintaa, jossa liikkuminen on mukana isona osana. Ohjaajina toimii sekä opettajat että 3. sektorin toimijat.
• Uimaopetusta järjestetään peruskoulujen opetussuunnitelmien mukaisesti. Liikuntatapahtumat kuuluvana osana lukuvuoden ohjelmaan. Liikuntatapahtumia järjestetään yhdessä koulujen, kaupungin ja urheiluseurojen kanssa.
• Varkauden lukiossa on mahdollisuus yhdistää opiskelu ja urheiluharrastus sporttikurssien myötä.

Liikunta- ja vapaa-aikatoimen tukitoimet lasten ja nuorten liikunnan harrastamiselle.

• Liikunta- ja vapaa-aikatoimen investointeja on pyritty kohdistamaan omaehtoisten ja matalan kynnyksen liikuntapaikkojen rakentamiseen. Vuosien 2018 ja 2019 aikana on kaupunkiin valmistunut kaksi isoa lähiliikuntapaikkaa sekä skeittiparkki.
• Varkauden kaupungin seuroille jakamat toiminta-avustukset kohdentuvat pääosin juniorityöhön.
• Juniori-ikäisten liikkujien tilavuokrat ovat edullisempia kuin aikuisten.
• Maksuttomat liikuntaneuvojan palvelut ovat käytössä myös lapsille ja nuorille.
• Varkauden kaupungin kirjastolla toimiva Warkaus365 Lainaamo.
• Maksuton, perheiden yhteinen liikuntatapahtuma Liikkuva Warkaus aloitti toimintansa syksyllä 2019.

Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin osatekijänä

Osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan tarjoaa mahdollisuuksia, tukea ja resursseja edistää terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisella tavalla jokapäiväisessä elämässä. Taiteen ja kulttuurin tutkittuja hyvinvointivaikutuksia ovat mm. sosiaalisen osallistumisen lisääminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, kriittisen ajattelun tukeminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen moninaisuus vaikutukset koettuun terveyteen ja elämänlaatuun sekä mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin vaikutukset fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista taitojen kehittyminen sekä mahdollisuudet onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin läpi elämän.

Taide ja kulttuuri lasten ja nuorten hyvinvointia tukemassa

Kulttuuri osana Varkauden kaupungin hyvinvointipalveluja

Lasten, nuorten ja perheiden kulttuuripalveluja toteuttamassa:

• Lastenkulttuurikeskus Verso
• Vekara-Varkaus
• Varkauden museot
• Varkauden kirjasto
• Soisalo-opisto
• Nuorisopalvelut
• Varkauden Teatteri, Taidekeskus Väinölä, Elokuvateatteri Maxim ja muut vapaan kentän toimijat

Kulttuuriin aktivointi

• Kulttuuriketju - kulttuurikasvatussuunnitelma
• LAKU-lähete, lasten ja nuorten kulttuurilähete
• 9-kortti

Lasten osallisuus Varkauden kulttuuripalveluissa

Lasten ja perheiden toiveita, mielipiteitä ja palautteita kerätään ja käsitellään ympärivuotisesti mm. LAKU-tiimissä (lasten ja nuorten kulttuuriasioita käsittelevä moniammatillinen työryhmä). 

OKM:n järjestämät koululaiskyselyt harrastustoiveista ovat toiminnan suunnittelun pohjana.

Lastenkulttuurikeskus Verso

Lastenkulttuurikeskus Verso on Varkauden kaupungin ja Soisalo-opiston alaisuudessa toimiva savolaiskuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus. Verson toiminta jakautuu lastenkulttuuripalveluihin, asiantuntijapalveluihin ja kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen. 

Lastenkulttuuripalvelut toteutetaan pääsääntöisesti:

• Kouluissa
• Varhaiskasvatuksessa
• Kerhoissa
• Kirjastoissa
• Neuvolassa
• erilaisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa.

Ympärivuotiseen kulttuuritarjontaan lukeutuvat mm. taidekasvatukselliset satutuokiot, taide- ja kulttuurityöpajat, esitykset, taide- ja kulttuurikasvatusmateriaalit sekä tapahtumayhteistyö. Verso tavoittaa vuosittain noin 25 000 asiakaskontaktia, joista n. 12 000 Varkaudessa.

Kulttuurin keinoin kerätään lasten ja perheiden ajatuksia myös kaupungin muiden palveluiden kehittämiseksi.

Soisalo-opisto

Lapset ja nuoret voivat harrastaa Soisalo-opistossa tanssia, kuvataiteita ja kädentaitoja. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Kiinnostus aiheeseen riittää, aiempaa harrastuneisuutta ei tarvita. 

Voit kokeilla eri vaihtoehtoja ja sen jälkeen tehdä valintasi Lapset ja nuoret voivat osallistua myös kansalaisopiston kursseille. Jotkut kurssit sopivat erityisen hyvin lapsen ja aikuisen yhteiseksi harrastukseksi Soisalo-opisto tuottaa paljon kulttuuritapahtumia, joihin on vapaa pääsy.

Vekara-Varkaus

tä-Suomen suurinta lastentapahtumaa, Vekara-Varkaus -festivaaliviikkoa vietetään vuosittain kesäkuussa. Festivaalin ohjelmisto kattaa taiteita, tieteitä, retkiä, seikkailuja ja harrastuslajeja lapsia kiinnostavassa muodossa. Festivaali lisää osallisuutta kulttuuriin tarjoamalla maksutonta ja edullista  ohjelmaa. Lapset saavat omakohtaisen kokemisen mahdollisuuden ja tilaisuuden oppia elämyksellisiä taitoja ja arvoja. Lapset toimivat tekijöinä ja kokijoina työpajoissa, seikkailuissa ja esityksissä. Festivaali tarjoaa laajalle yhteistyöverkostolle alustan tuottaa lapsille suunnattua ohjelmaa. Festivaali koetaan  vuosittaisena kohokohtana, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäjänä sekä paikallisen identiteetin vahvistajana. Ohjelmasisältöjä on tarjolla 100 erilaista, joissa kävijöitä n. 26.000, joista varkautelaisia 2/3. Yksittäisiä kävijöitä oli v. 2019 6.970 (TAK 6/2019).

Talvi-Vekara koulujen talvilomaviikolla maaliskuussa (vk 10) ja Syys-Vekara koulujen syyslomaviikolla lokakuussa (vk 42), kokoavat lapsille ja nuorille suunnatun ohjelman Varkaudessa. Tapahtumaviikkojen koordinointi on aktivoinut varkautelaisia tahoja tuottamaan ohjelmaa perheen pienemmistä koululaisiin.

Varkauden museot

Museoiden palvelut tukevat lasten ja nuorten kulttuurista identiteettiä. Sillä on merkittävä yhteys koettuun hyvinvointiin. Varkauden museot on aktiivinen lasten, nuorten ja perheiden toimintaympäristö, joka tarjoaa näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia pitkin vuotta. Teemaopastukset, Perhesunnuntait,
työpajat ja taiteilijatapaamiset rytmittyvät tapahtumatarjontaan ympäri vuoden. Lisäksi museo tekee koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kanssa erilaisia projekteja. Museo tuottaa runsaasti materiaalia myös verkkoon. 
Verkkoaineistot toimivat taustamateriaalina omaan paikallishistoriaan sekä kulttuuriympäristöön tutustumisessa. Museoiden valokuva-, esine- ja taidekokoelmiin pääsee tutustumaan Piipun juurella-kokoelmatietokannan kautta.

Saranat.fi-sivustolla voi tutustua Keski-Savon rakennusperintöä, arkkitehtuuria ja kulttuurimaisemia esitteleviin verkkonäyttelyihin, pelata pelejä, tehdä tehtäviä sekä tutkia kulttuuriympäristöteemaan liittyviä materiaaleja.

Varkauden kirjasto

Kirjastopalvelut vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin. Varkauden kirjasto tuottaa lainaus- ja tietopalveluja Varkauden pääkirjastolla, Kangaslammin lähikirjastolla ja Lumme-verkkokirjastossa.

Kirjasto osallistuu aktiivisesti erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Varkauden pääkirjasto tarjoaa monipuolisia tiloja eri käyttöön, mm. tapahtumille ja näyttelyille, ja kirjasto on matalan kynnyksen kohtaamispaikka eri ikäryhmille.

Lasten- ja nuortenpalvelut:

• Lasten ja nuorten osasto: mm. aineiston lainaus, tietopalvelu, oleskelutila, kirjanäyttelyt, Lastenkulttuurikeskus Verson satutuokiot
• Nuorille erillinen oleskelutila, Mediakeidas
• Kirjastonkäytönopetus ja kirjavinkkaus osana Kulttuuriketjua tavoittavat vuosittain n. 750 koululaista
• Esikoululaiset tutustuvat kirjaston toimintaan satunäytelmän keinoin vuosittain
• Pelejä pelattavaksi kirjastossa tai lainattavaksi

Kulttuuriketju - kulttuurikasvatus-suunnitelma

Kulttuuriketju on Keski-Savon kuntien (Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) yhteinen kulttuurikasvatus-suunnitelma, joka on osa seudullista opetussuunnitelmaa. Se takaa kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin varmistamalla säännölliset kokemukset ja elämykset taiteesta ja kulttuurista jokaisella luokka-asteella. Suunnitelma tukee koulujen, päiväkotien ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tekee siitä systemaattista ja suunnitelmallista. Toteuttajina Lastenkulttuurikeskus Verso, kirjastot, museot, nuorisopalvelut, Soisalo-opisto ja vapaan kentän toimijat

Kulttuurikasvatussuunnitelman avulla kulttuurin hyvinvointivaikutukset saavuttavat tasa-arvoisesti kunnan kaikki lapset ja nuoret.

Lasten ja nuorten harrastaminen Varkaudessa

Harrastaminen kiinnostaa, mutta tietoa ei ole tarpeeksi

Varkautelaislapset ja –nuoret ovat kiinnostuneita harrastamisesta. Joka neljäs varkautelainen 4.-5. -luokkalainen harrastaa jotakin vähintään viitenä päivänä viikossa ja vähintään yhtenä päivänä viikossa harrastaa yli 80% 4. ja 5.-luokkalaisista.

Yläkoululaisista harrastaa viikoittain jopa 93%, lukiolaisista 97% ja ammattikoululaisista 94%. Peruskoululaiset viettävät vapaa-aikaa mieluiten kotona (74%) ja kavereiden kanssa (70%). Lisää omaa aikaa toivoo 40% koululaisista.

Vapaa-ajan toiminnan sisällöllinen kiinnostavuus on laskenut. Vain 19% varkautelaisnuorista (8-9lk) kokee asuinalueella järjestetyn vapaa-ajan toiminnan kiinnostavaksi (koko maa 31%), ammattikoululaisista 23% ja lukiolaisista 20%.

Vain 57% 8. – 9-luokkalaisista kokee tietävänsä asuinalueen harrastusmahdollisuuksista, ammattikoululaisista 55% ja lukiolaisista 66%.

Mielenkiintoa koulupäivän yhteydessä järjestettäviin harrastuksiin on paljon. Toivotuimpia taide- ja kulttuuriharrastuksia Varkauden koululaisten vastauksissa ovat parkour, street ja showdance, elokuva ja animaatio, kuvataide ja kädentaidot eri muodoissaan. Liikuntaharrastuksista toivotuimpia koulupäivän yhteydessä ovat Varkaudessa uinti, jalkapallo, salibandy, jääkiekko, kiipeily ja parkour.

Taidetta ja kulttuuria

4. ja 5.-luokkalaisista taidetta ja kulttuuria harrastaa vähintään tunnin viikossa n.75%. Ohjatusti taidetta ja kulttuuria harrastaa vähintään viikoittain 13% 8-9-luokkalaisista. Lukiossa osuus laskee 11 prosenttiin ja ammattikoulussa vain 7 prosenttiin.

Omatoimisesti vapaa-ajalla taidetta ja kulttuuria harrastaa viikoittain 24% 8. ja 9.-luokkalaisista, osuus nousee lukiossa 33%:iin ja laskee ammattikoulussa 14%:iin.

Varkautelaisnuorten kulttuuriharrastukset (vähintään kerran kuukaudessa):

• Vain 19% varkautelaisista 8-9-luokkalaisista lukee omaksi ilokseen (koko maa 27,5%). Lukiolaisista lukee 29% ja ammattikoululaisista 11%. 
• Elokuvissa, teatterissa, konsertissa tai näyttelyissä käy 24% 8-9-luokkalaisista, lukiolaisista 33% ja ammattikoululaisista 21%. 
• Musiikkia harrastaa 8-9-luokkalaisista 26%, lukiolaisista 36% ja ammattikoululaisista 21%. 
• Kuvataidetta tai valokuvausta harrastaa noin joka neljäs varkautelaisnuori. 
• Näyttelemistä, sirkusta tai tanssia harrastaa reilut 10% varkautelaisnuorista. 
• Käsitöitä, rakentelua ja korjaamista harrastaa kaikista varkautelaisnuorista n.20%.

Liikuntaa ja urheilua

Liikuntaa harrastaa ohjatusti viikoittain 46% varkautelaisnuorista (8.-9lk), lukiolaisista 43% ja ammattikoululaisista 21%.

Omatoimisesti vähintään viikoittain liikkuu 71% 8-9-luokkalaisista, 86% lukiolaisista ja 62% ammattikoululaisista.

Vähintään kuukausittain liikkuu tai urheilee omatoimisesti n.80% 8-9-luokkalaisista, 90% lukiolaisista ja 76% ammattikoululaisista.

Noin 65% 4-5-luokkalaisista kokee olevansa tärkeä osa harrastusporukkaa.

Varkauden Perheentalo

Perheentalo on kaikille Varkauden alueen lapsiperheille tarkoitettu avoin kohtaamispaikka. Perheentalolle lapsi tulee yhdessä aikuisen kanssa.

Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset perheineen ja läheisineen. Perheentalossa voi viettää kiireetöntä aikaa lasten kanssa leikkien, juoda kupposen kahvia ja vaihtaa ajatuksia kanssaihmisten seurassa.

Toiminnot:

• Avoin leikkitoiminta ma-to 9-15, joka pariton ke 9-18 ja kerran kuukaudessa lauantaisin klo 10-14
• Kerhot ma-to aamupäivisin
• Vertaisryhmät iltaisin ja viikonloppuisin
• Asiantuntijainfot ja -koulutukset
• Vapaaehtoistyön koordinointi
• Tapahtumat

Perheentalolle on kaikkien helppo tulla:

• Perheentalo on esteetön
• Sisäänkäynnin edustalla liuska
• Avarat ja portaattomat sisätilat
• Tilava, esteetön wc
• Oma rauhallinen “aisti”huone
• Erityislapsiperheiden tapahtumia, vertaistapaamisia, asiantuntijailtoja

Perheentalon toiminta on ammatillisesti ohjattua. Perheentalolta saa vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa vanhempien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Perheentalossa tapahtuva toiminta, kuten erilaiset ryhmätoiminnat, vertaistukiryhmät, kerhot ja tapahtumat tehdään yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Perheentalo toimii verkostomaisesti ja perheitä tukevien moninaisten toimintojen sateenvarjona. Tavoitteena on varhaisen tuen mukaisesti edistää lapsiperheiden arjen sujumista ja vanhempien jaksamista sekä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Varkauden Perheentalossa työskentelee kaksi työntekijää, jotka koordinoivat toiminnot ja palvelut osaksi sujuvaa Perheentalon arkea.

Varkauden seurakunta

 

Varkauden evankelis-luterilaisen seurakunnan kasvatustyö tarjoaa lapsille, perheille ja nuorille monipuolisesti toimintaa ja kohtaamispaikkoja eri puolilla kaupunkia. Oman toiminnan lisäksi seurakunnan henkilöstö toimii verkostoissa mm. koulun, päivähoidon, nuorisopalveluiden, sosiaalitoimen, lastensuojelun, Kelan, Perheen talon sekä järjestöjen kanssa. 

Seurakunnan diakoniatyön kautta on vaikeassa tilanteessa oleville perheille saatavilla tukea silloin, kun muu apu ei ole riittävää. Voidaan järjestää erilaisia toimintoja ja erityiseen elämäntilanteeseen luoda räätälöidysti ryhmiä, esim. lasten ja nuorten sururyhmiä.  

Työtä tekevät koulutetut lastenohjaajat, nuorisotyönohjaajat, diakoniatyöntekijät, papit ja kanttorit. Yhteystiedot

Seurakunnan varhaiskasvatuksen toiminnoissa arvostetaan lapsen ainutkertaisuutta ja tuetaan hänen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä monipuolisen tekemisen, yhdessäolon ja hiljentymisen avulla. Lapsi saa olla oman ikäisensä ja oma itsensä. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lasten kehitysvaihe ja ryhmien erityispiirteet ja -tarpeet. Perheet saavat tukea erilaisissa vertaisryhmissä sekä perhekohtaisten palveluiden ja kohtaamisten kautta.  Tutustu toimintaan

Seurakunnan työ kouluikäisten ja nuorten parissa 

on kohtaavaa, etsivää ja läsnäolevaa työtä. Sen tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja lähimmäisen- rakkauden ymmärrystä ja kokemusta.  Tutustu toimintaan

Seurakunta järjestää toimintoja lapsille ja nuorille myös Kangaslammin alueella.

Vaikka leiritoiminta, tapahtumat ja osa kerhotoiminnasta ovat maksullista, on maksuvapautuksen saaminen mahdollista taloudellisen tilanteen selvittämisen kautta. 

• Unelmista totta - jokaiselle lapselle yksi harrastus
• Warkaus365 Lainaamo

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varkauden varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan ja yksityisen järjestämästä varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Lisäksi varhaiskasvatus tukee Lapsen Kengissä ry:n järjestämää Perheentalo-toimintaa yhteisen sopimuksen mukaisesti.

Varkaudessa lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Lisäksi ryhmäkokoja ei ole lapsilukumäärältään kasvatettu, vaan yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä suhdeluku on 7 lasta/ yksi aikuinen. 

Varhaiskasvatus ja esiopetus Varkaudessa

Arvoperusta

Varkauden varhaiskasvatuksen arvoperusta pohjautuu ajatukseen siitä, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas. Erilaisuuden arvostaminen ja tasavertaisuus ovat tärkeitä arvoja. Lapsella on oikeus turvalliseen ja hyvään kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon. Varhaiskasvatuksessa korostetaan lapsen osallisuutta sekä oikeutta oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Henkilöstön ja huoltajien välinen yhteistyö on avointa ja luottamuksellista.

Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä henkilöstön ja lapsen kanssa.

Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat:

• päivittäiset keskustelut (lapsen päivän kulusta)
• lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja arvioiminen
• vanhempainillat, perheillat ja yhteiset projektit
• vanhempaintoimikunnat

Osallisuus, yhteistyö ja arviointi

Yhteistyötä tehdään muiden lasten kanssa työskentelevien kanssa. Yhteistyön tekemisen keskiössä on lapsen edun toteutuminen.

Varhaiskasvatuksen arviointiin osallistuvat huoltajat, lapsi itse ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät henkilöt. Arvioinnin avulla ylläpidetään ja kehitetään varhaiskasvatuksen laatua.

Varhaiskasvatus tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien, eri toimialojen palvelualueiden ja muiden sidosryhmien kanssa toiminnan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

Varkauden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma

Ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisevää varhaista tukea on lisätty sijoittamalla varhaiskasvatuksen erityisopettajat erityisryhmistä kaikkiin päiväkoteihin. Erityisopetuksella ja – kasvatuksella on laajat vaikutukset lapsen sekä perheen elämään. VEO antaa tietoa varhaiserityiskasvatuksesta sekä oppimisen ja kasvatuksen ohjausmenetelmistä koko varhaiskasvatusyksikön työntekijöille.

Varhaiskasvatuksessa on käytössä erilaisia työmenetelmiä, jotka tukevat lasten hyvinvointia. Näitä ovat mm. pienryhmätyöskentely ja tunnekasvatus.

Kiusaamisen ehkäisy

Kiusatuksi tuleminen on iso lapsen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, joka voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon pysyvästi ja jolla voi olla kauas kantoisia vaikutuksia lapsen elämään. Kiusaamisen ehkäiseminen on tärkeää. Varkauden kaupunki yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on asettanut kiusaamisen suhteen nollatoleranssin. 

”Kiitos kaveruudelle” on koko kaupunkia koskeva toimintamalli, johon myös varhaiskasvatus on sitoutunut.

Ilo kasvaa liikkuen

Valtakunnallisen Ilo kasvaa liikkuen - ohjelman päämääränä on, että liikuntamyönteinen toimintakulttuuri toteutuu jokaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä. Varkauden varhaiskasvatus on ollut ohjelmassa mukana jo vuodesta 2015 lähtien.

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman tavoitteena on, että jokaisella lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon. Ohjelmaa toteutetaan oman yksikön lähtökohdista pienin askelin.

ProVaka

Varkauden kaupungin varhaiskasvatusyksiköt ovat sitoutuneet ProVakan (positiivinen ryhmässä oppiminen varhaiskasvatuksessa) myötä toimintakulttuurin muutokseen. Se on osa Itä-suomen yliopiston ohjaamaa prosessia, jonka myötä varhaiskasvatuksessa on yhtenäiset käytänteet lasten ohjaamisessa ja positiivisen palautteen antamisessa. Positiivisen palautteen vahvistamiseksi käytössä on konkreettiset muistukkeet (Pro-kortti tai vastaava).

Kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan käyttäytymisodotukset, joita harjoitellaan yhdessä. Käyttäytymisodotusten malliesimerkkinä on aina aikuinen, joka näyttää omalla käyttäytymisellään ja vuorovaikutuksellaan oikean, toivotun tavan toimia.

Lasten hyvinvointia lisäävä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Varkaudessa varhaiskasvatuksessa perheillä on mahdollisuus tavata  sosiaalityöntekijää päiväkodilla tai muussa sovitussa paikassa. Sosiaalityöntekijä tarjoaa neuvontaa ja ohjausta kaikissa lapsiperheen arkeen liittyvässä asiassa.

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Päiviönsaaren päiväkodissa on kokeiltu ”Neuvola päiväkodissa”-toimintaa ja tämän pohjalta kehitetään uutta toimintatapaa. Terveydenhoitaja ja varhaiskasvatuksen opettaja yhdessä tapaavat 2-vuotistarkastuksessa lapsen ja huoltajat mahdollisuuksien mukaan lapsen kotona.

Varhaiskasvatuksessa tuetaan tavoitteellisesti lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä. Lisäksi hyödynnetään Lastenkulttuurikeskus Verson tarjoamaa toimintaa.

Perusopetus

Varkaudessa opetusta järjestetään seitsemällä koululla. Jokaisella koululla on omat Peda.net-sivut. Opetuksen järjestämistä ohjaa perusopetuslaki, sekä opetussuunnitelma. Lisäksi paikallisesti on sovittu yhteisistä toimintaperiaatteista, joita on kirjattu Koulun konsteihin (Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja.)

Kaupungissa oli syksyllä 2019 1696 peruskoulun oppilasta, joista yhteensä 253 tehostetun tuen ja 158 erityisen tuen oppilasta.

 

Koulu	Oppilasmäärä
Kangaslammin koulu	17
Könönpellon koulu	254
Lehtoniemen koulu	174
Luttilan koulu	157
Puurtilan koulu	74
Repokankaan koulu	199
Waltterin koulu	821

Perusopetuksen tavoite

Perusopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen oppilaan oppimista oman taitotasonsa mukaisesti sekä hänen kasvuaan tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi.

Oppilaan huoltajilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta koulussa. Koulun tulee olla aktiivinen kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja huolehtia siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista.

Myös huoltajilta toivotaan aktiivisuutta. Oppilas on kodin ja koulun yhteistyön tärkein osapuoli. Lapsen ja nuoren tulee saada osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn oman ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti.(POPS 2014)

Perusopetuksen tehtävä

Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Perusopetus huomioi erilaiset oppijat. Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. (POPS 2014)

Ajankohtaista perusopetuksessa

1. ProKoulu-toiminta on vakiintunut kaikilla kouluilla. Kouluilla on käytössä myös tehostetun ja erityisen tuen toimet.
2. KivaKoulu-toiminta jatkuu kouluilla. 
3. Kaikki koulut ovat myös Liikkuvia kouluja
4. Repokankaan koululta järjestetään konsultoivaa erityisopetusta kaikkiin kaupungin kouluihin  (yksilö- ja ryhmämuotoisiin haasteisiin)
5. Perusopetus on mukana useissa hankkeissa:
   • Kuntoutuksellinen luokka 7-9 luokkalaisille (2018-2020)
   • Tasa-arvohanke 0-9 luokkalaisille (2019-2021)
   • Paras koulu -hanke

• Lisäksi kouluilla voi olla omia hankkeita.
• Vuosittain päivitettävään Koulun konstit -oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirjaan kerätään toimintaohjeita, sekä käytänteitä. Opas on otettu käyttöön 2018.
• Uudet kouluterveyskyselyn tulokset tulleet 17.9.2019. Tulosten analysointi tulee minne, linkki.
• Perusopetuksen yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa yksilö-/ ryhmämuotoisten tukitoimien järjestämisessä:​
  • Erityisnuorisotyö
  • Ankkuriryhmä
  • Ramppi, Nonstop-hanke
  • Varkauden ev.lut. srk

Koulutuksellinen tasa-arvon lisääminen -hanke pähkinänkuoressa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen kaikilla opinpoluilla.

Kasvatusohjaajan työnkuvan kehittäminen kasvua ja oppimista tukevaksi kodin, koulun ja neuvolan/kouluterveydenhuollon välillä.

Yhteistyön kehittäminen perusopetuksen 9. luokan ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen välillä.

Uusien mallien käyttöönotto toimintakulttuurin kehittämiseksi. Toimintamallin muutosta tukevat henkilöstökoulutukset, vanhemmuuden tukea vahvistavat koulutukset.

Kuntouttava luokka Waltterin koululla -hanke

Hankkeen kautta saatu resurssit toiminnan aloittamiseksi ja kehittämiseksi.

Aloitettu syksyllä 2018, päättyi keväällä 2020.

Kuntoutuksellisen pienryhmän tarkoituksena on saada nuori sitoutumaan koulunkäyntiin osana omaa kouluyhteisöä ja tätä kautta saada peruskoulu käytyä loppuun. Työskentely on moniammatillista ja tähtää koulupudokkuuden torjumiseen. Toiminnassa käytetään vaativan erityisen tuen menetelmiä ja tärkeimpänä tehtävänä on tukea nuoren itsetunnon tervettä kehitystä ja toimintakyvyn säilyttämistä kiinteässä yhteydessä huoltajan ja nuorta ympäröivien asiantuntijoiden kanssa.

Nuorisopalvelut

Nuorisopalvelujen tehtävänä on lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja itsenäistymisen tukeminen. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta, elämäntaitoja sekä parantaa paikallisia kasvu- ja elinoloja.

Nuorisotila on nuorten oma paikka, joka tarjoaa turvallisen ajanviettopaikan pelailuun, yhdessä tekemiseen ja omien ideoiden toteuttamiseen. Ohjaajina toimivat Varkauden nuorisopalvelujen työntekijät.

Nuorisotilan tavoitteena on tukea nuorten vapaa-ajan toimintaa ja lisätä heidän osallisuutta sekä tarjota oma, yhdenvertainen kohtauspaikka. Nuorisotila on päihteetön ja energiajuomista vapaa alue.

Jokainen on oman elämänsä asiantuntija.

Kun huomaat jonkun epäkohdan, on siihen mahdollisuus vaikuttaa. Myös omat ideat kannattaa tuoda esille. Tätä varten on luotu erilaisia lasten ja nuorten osallisuuden rakenteita.

Lasten parlamentti Warpaset, nuorisovaltuusto Wanuva ja koulujen oppilaskuntatoiminta sekä verkkodemokratiaa edistävät ja Po1nt.fi -sivusto ovat mainioita väyliä lapsille ja nuorille vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä ja yleiseen mielipiteeseen.
Po1ntWarkaus -studio Nuorten Talon kolmannessa kerroksessa mahdollistaa lapsia ja nuoria osallistavan toiminnan median keinoja käyttäen.

Nuorten Warjovaltuusto on foorumi, jossa keskustellaan ja arvioidaan ajankohtaisia, nuoria koskevia ja kiinnostavia asioita yhdessä asioista päättävien kanssa.

Tutustu ja osallistu!

Erityisnuorisotyö

Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja tukea 13 - 17 vuotiaita nuoria ongelmallisissa tilanteissa. Se on nuorten tarpeista lähtevää sosiaalista nuorisotyötä, luonteeltaan ehkäisevää, etsivää ja korjaavaa. Toiminta on asiakaslähtöistä, yksilöllisesti nuorten kanssa tai toimintaa vertaisryhmissä. Mikäli sinulla tai läheiselläsi on mieltä vaivaavia kysymyksiä elämän kompastuskivistä, ota rohkeasti yhteyttä!

Erityisnuorisotyöntekijä Erja Kainulainen
erja.kainulainen@varkaus.fi
040 841 7400 (WhatsApp)

Erityisnuorisotyöntekijä Petteri Vaalimaa
petteri.vaalimaa@varkaus.fi
040 538 5220 (WhatsApp)

Zemppari

Zemppari -toiminta on tukihenkilötoimintaa 12 – 29 -vuotiaille nuorille. Zemppari on koulutuksemme käynyt täysi-ikäinen luotettava vapaaehtoinen, joka toimii nuoren kaverina vapaa-ajalla ja tukijana arjen kiemuroissa. Nuorten Palvelu ry:n järjestämää Zemppari-toimintaa Varkaudessa koordinoi erityisnuorisotyö.

Ota yhteyttä Erja Kainulainen

Etsivä nuorisotyö

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa alle 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella tai tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä haluaa, vahvistaa nuoren valmiuksia päästä elämässä eteenpäin ja on nuorelle aina vapaaehtoista.

Etsivä nuorisotyö on läsnä nuorten keskuudessa ja tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin, etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin sekä tukee nuorta hakeutumaan niihin palveluihin, joita hän tarvitsee ja haluaa.

Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa sinua juuri niissä asioissa mihin apua kaipaat, mutta ennen kaikkea hän auttaa sinua löytämään oman juttusi. Mikäli et oikein tiedä keneltä kysyä, kysy etsivältä nuorisotyöntekijältä!

Etsivä nuorisotyöntekijä Kalle Kinnunen
kalle.kinnunen@varkaus.fi
044 743 6622

Etsivä nuorisotyöntekijä Janita Silmäri
janita.silmari@varkaus.fi
044 444 2473

 

Ohjaamo

Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta!
Elämässä eteenpäin - ohjausta alle 30 -vuotiaille!

Ohjaamossa olet aina oikeassa paikassa - saat apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamo tarjoaa tietoa ja ohjausta nopeasti ja tarpeiden mukaan. Ohjaamoon on helppo tulla. Sisään voi astua aukioloaikojen puitteissa vapaasti tai ajanvarauksella. 

Palvelu on maksutonta, ja jos tutun nuoren tilanne mietityttää, myös nuorten läheiset ja heidän kanssaan työtä tekevät  voivat ottaa yhteyttä Ohjaamoon.

Ohjaamo Varkaus
ohjaamo@varkaus.fi
044 444 2678

Ohjaamon omat nettisivut: www.po1nt.fi/ohjaamo_varkaus/ohjaamo-varkaus Instagram: @ohjaamovarkaus Osmajoentie 28 B, 78210 Varkaus Ohjaamo sijaitsee Nuorten talon päätysiivessä, sisäänkäynti Järvelänkadun puolella.

Ankkuritoiminta

Varkaudessa toimiiAnkkuriryhmä, Ryhmässä työskentelee kaksi poliisia sekä sosiaali- ja nuorisotyön ammattilainen. Ryhmä toimii moniammatillisesti rikoksia ennalta estävässä hengessä.

 

Ankkuriryhmä tekee ennaltaehkäisevää työtä nuorten ja heidän perheidensä kanssa puuttumalla nuorten rikolliseen käyttäytymiseen. Ankkurin tärkein tehtävä on työskennellä alle 18 -vuotiaiden rikoksilla ja päihteiden käytöllä oireilevien nuorten kanssa. Lisäksi Ankkuriryhmässä käsitellään viharikoksia.

Ankkuritoimijoihin voit ottaa yhteyttä mm:

• lasten ja nuorten tekemissä rikosasioissa
• koulukiusaamistilanteissa (kun koulun omat toimet eivät ole riittäneet)
• koulu-uhkaepäilyissä
• vihapuhe-/ viharikosasioissa

Yhteystiedot:

vanhempi konstaapeli Arja Jämsinen, puh. 0295 455 815
vanhempi rikoskonstaapeli Juha Varis, puh. 0295 455 379
sosiaaliohjaaja Eeva Saarela, puh. 044 743 6636
erityisnuorisotyöntekijä Petteri Vaalimaa, puh 040 538 5220
Sähköposti:ankkuri.ita-suomi@poliisi.fi

Varkauden kaupungin 9-kortti

Kortin edut ja käyttöohje:

9-kortti on peruskoulun 9.-luokkalaisille suunnattu palvelujen etukortti. Sillä saa erilaisia alennuksia ja jopa ilmaiskäyntejä kulttuurin ja liikunnan kohteisiin. 9-kortti jaetaan kaikille varkautelaisille 9.-luokkalaisille ja se on voimassa lukuvuoden. Kortti jaetaan koulujen kautta eikä sen saaminen maksa oppilaalle. 9-kortti on henkilökohtainen, edun saa korttia näyttämällä ja se on voimassa vain vapaa-aikana eli ei esimerkiksi koulujen retkillä. Kortin käyttäjän on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.

• Ilo kasvaa liikkuen - ohjelma
• Lisää tietoa etsivästä nuorisotyöstä

Lastensuojelun tunnuslukuja Varkaudessa 2016-2019

Lastensuojelun tunnuslukuja Varkaudessa 2016 – 2019.

 

	2016	2017	2018	2019
Lasten- ja nuorisokodit/ostopalv
sijoitetut lapset ja nuoret	23	24	18	18
hoitopäivät	7221	6692	6353	4197
Perhetukikoti Kinnula
hoitopäivät	2052	2063	1913	2395
Perhehoito
sijoitetut lapset ja nuoret	29	28	26	20
hoitopäivät	10248	9531	9287	8366
Avohuollon tukitoimenpiteet
asiakas	200	233	246	228

 

Perusturvalautakunnalle annetaan kuukausittain tilannekatsaus lastensuojelun tilanteesta. Tilannekatsaus pitää sisällään muun muassa tiedot lastensuojelun asiakasmääristä, huostassa olevista, käynneistä sijaishuoltoyksiköissä sekä saapuneista lastensuojeluilmoituksista.

 

2019	31.1.	28.2.	31.3.	30.4.	31.5.	30.6.	31.7.	31.8.	30.9.	31.10.	30.11.	31.12.
Lastensuojelun asiakkaat	222	220	187	197	173	161	172	194	172	164	149	153
Uudet huostaanotot	2	0	0	0	0	0	1	0	0	0	0	0
Huostassa olevat	40	38	38	38	38	38	38	38	38	38	38	38
Lastensuojelu- ilmoitukset/kk	47	48	70	67	74	51	52	71	89	89	62	92
Käynnit sijaishuolto-yksiköissä*/kk	0	8	8	11	5	3	4	9	15	9	8	4

Lastensuojelun tilannekatsaus perusturvalautakunnalle vuodelta 2019

 

Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0-17 –vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet)

 

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

Lastensuojeluilmoitukset

Lastensuojelulain 25 §:ssä määritellään ilmoitusvelvollisten viranomaisten ja toimijoiden joukko; laissa määritellyt ilmoitusvelvolliset ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Laki määrittää ilmoitusvelvollisiksi seuraavat tahot: sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, opetustoimi, nuorisotoimi, poliisitoimi, Rikosseuraamuslaitos, palo- ja pelastustoimi, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja, opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus, hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö, Tulli, rajavartiolaitos, ulosottoviranomainen, Kansaneläkelaitos.

Edelleen ilmoitusvelvollisilla on lakiin perustuva velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikos tai lasta on pahoinpidelty.

Myös muu kuin lastensuojelulaissa määritelty ilmoitusvelvollinen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen salassapitosäännösten estämättä.

Lastensuojelulain 25a § mukaisesti ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 § mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi.

Vuonna 2018 Varkaudessa tehtiin 647 lastensuojeluilmoitusta ja vuonna 2019 708 lastensuojeluilmoitusta.

Vuonna 2019 suurimmat ilmoittajatahot olivat seuraavat:

• sosiaalipäivystys 137
• opetustoimi 102
• terveydenhuollon ammattihenkilö 70
• poliisi 51
• hätäkeskus 49
• mielenterveyspalvelut 28

Yksityishenkilön tekemiä lastensuojeluilmoituksia oli vuonna 2019 yhteensä 57.

	2016	2017	2018
Koko maa	6,5	7,1	7,5
Pohjois-Savo	7,3	8,6	8,7
Varkaus	9,0	11,2	11,1

0-17 –vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet)

 

Lastensuojelulain 25 c § säädetään ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Lastensuojelulaissa määritellyillä ilmoitusvelvollisilla on ko. pykälän mukaisesti velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia Varkaudessa tehtiin vuonna 2018 9 ja vuonna 2019 6.

Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut

1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki (1301/2014) korostaa lapsen ja perheen oikeutta saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Lain mukaisesti palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Käytännössä lain säännökset edellyttävät, että lapselle ja perheelle on oltava tarjolla palveluita ilman lastensuojelun asiakkuutta, mikäli lapsen tilanne ei edellytä lastensuojelun tukitoimia.

Muun muassa lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilö ja –perhe, lomanviettopalvelut ja vertaisryhmätoiminta on määritelty sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalveluina. Sosiaalihuoltolain uudistuksella on pyritty tuomaan perhepalvelut perheiden saataville matalalla kynnyksellä, jotta tarvetta raskaampaan lastensuojelun palveluun voitaisiin ehkäistä.

Lapsiperheiden sosiaalityö voi tukea perheitä esimerkiksi, jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä, asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa, lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteessa sekä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tällaisissa tapauksissa tukitoimina perheelle voi olla esimerkiksi perhetyötä, tukihenkilötoimintaa tai tukiperhe.

Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on ja tukea lapsiperheiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä varhaisessa vaiheessa.

Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki sekä asiakkaan tarpeita vastaava pitkäaikainen tuki sitä tarvitseville. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta.

Osana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä Varkaudessa on kehitetty resurssiohjausta, jonka avulla perheet pääsevät nopeammin tarvitsemansa palvelun ja tuen piiriin. Keskitettyyn resurssien ohjaukseen on ohjattu vuoden 2019 yhteensä 177 perhettä, ohjaavista tahoista suurimpana on lapsiperheiden sosiaalityö, mutta ohjauksia tulee myös neuvolasta, koululta, varhaiskasvatuksesta ja muista peruspalveluista. Myös Apua-napin kautta on enenevästi vuoden aikana tullut yhteydenottoja, joiden pohjalta resurssienohjauksen kautta tarvittavat palvelut ovat perheille löytyneet.

Sosiaalihuoltolain tullessa voimaan perhepalveluissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työnjakoa kehitettiin siten, että työ jaettiin sosiaalihuoltolain mukaiseen lapsiperheiden sosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Vuonna 2016 lastensuojeluasiakkaiden asioissa työskenteli 2,5 sosiaalityöntekijää ja lapsiperheiden sosiaalityössä 2,5 sosiaalityöntekijää. Perhepalveluiden resursointia on vuosina 2016 – 2019 kehitetty siten, että lastensuojeluasiakkaiden asioiden hoitoon on varattu neljä sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaaja, lapsiperheiden sosiaalityössä on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaaja. Asiakkaita lastensuojelussa oli 31.12.2019 153 ja lapsiperheiden sosiaalityössä 231.

Lapsiperheiden sosiaalityö jalkautuu neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja suun terveydenhuoltoon – näin sosiaalityö on pyritty tekemään asiakkaille saavutettavaksi ja helposti lähestyttäväksi. Matalan kynnyksen yhteydenottoväyliä on lisätty; käyttöön on otettu esimerkiksi ”Pyydä apua” –nappi verkkosivuille sekä lasten ja nuorten verkkoauttamisen kanava ”Onks tää normaalia”.

Perhetyö

Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää työtä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Perhetyö tarjoaa tukea lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, vuorovaikutukseen, elämänhallintaan, arjen askareisiin sekä päiväkotiin ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa

Varkauden kaupungilla työskentelee yhteensä 9 perhetyöntekijää. Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu ovat perheillemaksuttomia ja perhetyö alkaa aina sosiaalityöntekijän kanssa sopien. Perhetyö on määräaikaista ja tavoitteellista apua ja tukea perheen elämäntilanteisiin.

Lastensuojelun avohuolto, sijaishuolto ja jälkihuolto

Lastensuojelulain (417/2007) § 26 mukaisesti lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Lastensuojeluasiakkuus puolestaan alkaa, kun palvelutarpeen arvioinnin perusteella arvioidaan, että 

1. lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka
2. lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja
3. lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimina lapselle ja perheelle voidaan järjestää sosiaalihuoltolaissa määriteltyjä palveluita. Lastensuojelulaissa on määritelty myös avohuollon tukitoimina järjestettäviä palveluita seuraavasti:

1. tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen;
2. lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä;
3. lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja;
4. tehostettua perhetyötä;
5. perhekuntoutusta; sekä
6. muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.

Lastensuojelulain mukaan palvelut tulee järjestää lapselle ja perheelle sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakas-suunnitelmassa.

Edellä mainittujen avohuollon tukitoimenpiteiden lisäksi lapsi voidaan myös sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon pääsääntöisesti vanhempansa kanssa, mutta myös yksin lain edellytysten täyttyessä.

Huostaanotto ja sijaishuolto tulee puolestaan kyseeseen tilanteessa, jossa lapsen kasvu ja kehitys vakavasti vaarantuu, eivätkä avohuollon tukitoimet riitä turvaamaan lapsen edun toteutumista. Huostaanotto on toistaiseksi voimassa oleva toimenpide, joka päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Huostaanotto voidaan päättää myös aiemmin, mikäli lapsen tilanne ja kodin olosuhteet sen mahdollistavat. Lapsen ja/tai hänen huoltajansa vastustaessa huostaanottoa ja sijaishuoltoa asian ratkaisee hakemuksesta hallinto-oikeus.

Lapsella ja nuorella on huostaanoton ja sijaishuollon tai vähintään puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimisijoituksen päättyessä oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuoltona voidaan järjestää lapsen tai nuoren tarvitsemia palveluita. Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 -vuotta.

Huostaan otettuja ja sijaishuoltoon sijoitettuja on Varkaudessa suunnitelman laadintahetkellä 38 lasta ja nuorta, jälkihuollossa on 22 nuorta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vuonna 2019 10, kiireelliset sijoitukset ovat haastavia, koska tilanne on priorisoitava muiden työtehtävien edelle ja toimenpiteen turvaamiseen tarvitaan usein myös poliisin virka-apua.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suhteellisessa osuudessa on ollut vuosina 2010 – 2018 vaihtelua, mutta vuonna 2018 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli Varkaudessa samalla tasolla kuin vuonna 2010. Pohjois-Savossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli vuonna 2018 samalla tasolla kuin Varkaudessa, koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä.

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Varkaus	1,9	1,9	1,7	1,9	2,0	2,0	2,3	2,0	1,9

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 –vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet)

Lastensuojeluun varattavat voimavarat ja käytettävissä oleva palvelujärjestelmä

Perhepalveluissa on tällä hetkellä yksi johtava sosiaalityöntekijä, kuusi sosiaalityöntekijän virkaa, kaksi sosiaaliohjaajan virkaa ja yksi lastenvalvoja. Sosiaalityön osalta on tehty työnjakoa siten, että lastensuojeluasiakkaiden asioihin on sijoitettu neljä sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaaja, sosiaalihuoltolain mukaisessa lapsiperhesosiaalityössä on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaaja. Virkojen täyttäminen on kuitenkin haasteellista; viroissa on paljon vaihtuvuutta, eikä päteviä hakijoita virkoihin ole. Suunnitelman tekohetkellä lastensuojelussa on yksi täyttämätön sosiaalityöntekijän virka ja lapsiperheiden sosiaalityössä kaikki virat on täytetty määräaikaisilla ohjaajilla, koska sosiaalityöntekijän virkoihin ei ole saatu päteviä hakijoita.

Suunnitelman tekohetkellä lastensuojelussa on yhteensä 153 asiakasta. Mikäli kaikissa lastensuojelun viroissa olisi pätevä sosiaalityöntekijä, asiakkaita sosiaalityöntekijää kohti olisi noin 38. Tämä on yli ammattijärjestön suosituksen, joka on 25-30 asiakasta/sosiaalityöntekijä, mutta kuitenkin parempi tilanne kuin edeltävinä vuosina. Lastensuojelussa on tavoitteena päästä siirtymään systeemiseen työskentelytapaan– tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että virat saataisiin täytettyä ja työntekijäkohtaiset asiakasmäärät näin kohtuullistettua.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukainen sosiaalipäivystys järjestetään Pohjois-Savon sosiaalipäivystyksestä ympärivuorokautisesti; virka-aikainen sosiaalipäivystystyö siirtyi maakunnallisen sosiaalipäivystysyksikön vastuulle 1.1.2020 alkaen. Virka-aikaisen sosiaalipäivystystoiminnan siirtyminen pois omien viranhaltijoiden tehtävistä mahdollistaa suunnitelmallisen asiakastyön tekemisen aiempaa paremmin. Lisäksi tässä järjestelyssä toteutuu paremmin sosiaalihuoltolain vaatimus siitä, että asiakkaan on saatava palveluun yhteys ympäri vuorokauden – sosiaalipäivystys on näin saavutettavissa vuorokauden ympäri samasta puhelinnumerosta, mikä on myös Aluehallintoviraston näkemys sosiaalipäivystyksen järjestämisestä.

Varkaudessa toimii oma lastenkotiyksikkö, Perhetukikoti Kinnula, joka on 7-paikkainen lastensuojelulaitos. Kinnula on profiloitunut yläkouluikäisten ja vanhempien lasten ja nuorten sijoituspaikaksi. Kinnulassa toteutetaan pääsääntöisesti avohuollon tukitoimisijoituksia ja kiireellisiä sijoituksia, mutta myös yksittäisiä pidempiaikaisia sijoituksia on toteutettu. Sijoitusten lisäksi Kinnulassa toteutetaan myös valvottuja ja tuettuja tapaamisia. Yksikkö on pääosin varkautelaisten asiakkaiden käytössä, mutta myös ulkokuntamyyntiä ympäristökunnille on.

Aluehallintoviraston toteuttamassa lastensuojelun määräaikojen valtakunnallisessa valvonnassa on ajoittain todettu viivytyksiä palvelutarpeen arviointien toteutumisessa kolmen kuukauden määräajassa. Osa määräaikojen ylityksistä on johtunut siitä, että asiakkaita on ollut haastavaa tavoittaa selvityksen tekemistä varten lain vaatimassa määräajassa. Virheitä on ollut myös kirjaamisessa, virheiden voidaan arvioida johtuvan lastensuojelun asiakaspaineesta ja kiireestä; kiirettä lisää myös säännöllisesti toistuva ja pitkittyvä vaje sosiaalityön henkilöstöresursseissa, kun virkoja ei saada täytettyä. Sosiaalityön rekrytointiin, positiiviseen työnantajamarkkinointiin ja viestintään on kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyössä henkilöstöpalveluiden kanssa.

Osana tulevaisuuden sote-valmistelua myös Varkaudessa ollaan valmistautumassa Perhekeskuksen käynnistämiseen. Perhekeskus kokoaa lasten ja nuorten palvelut yhteen siten, että myös järjestöjen ja seurakunnan rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävässä asemassa kunnallisten palveluiden rinnalla.

 

Tavoitteenamme on Unicefin Lapsiystävällisen kunnan statuksen hakeminen. Varkauden kaupunki on sitoutunut pitkäjänteiseen kehittämistyöhön lasten ja lapsiperheiden parhaaksi. Haluamme jatkaa kehittämistyötä ja olemme päättäneet hakea UNICEFin lapsiystävällisen kunnan statusta. Prosessissa hyödynnetään olemassa olevaa palveluiden kehittämisestä vastaavaa ohjausryhmää ja tehtyä kunnan nykytilan kartoitusta. Arvioimme, miten lapsiystävällisyys tällä hetkellä kunnassa toteutuu. Tämän jälkeen katsotaan, mitä osa-aluetta kehitetään ja miten. UNICEF arvioi kehittämisprosessia ja saavutettuja tuloksia. Lapsiystävällisen kunnan status on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan. Tavoitteena on hakeutua kehittämistyöhön mukaan viimeistään vuonna 2021.

Mitkä ovat lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

• kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
• lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
• lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista. Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.

Toimenpiteet ja painopistealueet

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisessa on osallistettu lapsia ja nuoria Lasten parlamentti Varpasten ja Nuorten Warjovaltuuston kautta. Lisäksi lapset ovat piirtäneet aiheesta ”Unelmien kotikaupunki” Syys-Vekaran ja Hertunrannan lähiliikuntapaikan avajaisissa. Piirustuksia on hyödynnetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja kuvituksessa. 

Aineistona on hyödynnetty myös kouluterveyskyselyä 2019, 4-vuotiaiden tiedonkeruuta sekä varkautelaisten lapsiperheiden hyvinvointikyselyä 2019.

Lasten parlamentti Varpasten kokoontumisessa 31.10.2019 sekä Nuorten Warjovaltuustossa 20.11.2019 käytiin läpi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen sitä, mikä lasten ja nuorten näkökulmasta tällä hetkellä on hyvin ja mitä pitäisi vielä kehittää.

Lasten parlamentti Varpaset:

Mitkä asiat elämässä ovat hyvin:

• perhe ja läheiset
• kaverit
• mahdollisuus käydä koulua
• mahdollisuus harrastamiseen
• turvallisuus

Mitä pitäisi kehittää:

• parempaa kouluruokaa
• lisää kerhoja, halvempia harrastuksia, lisää liikunta- ja vapaa-ajanviettopaikkoja
• kouluun lisää liikuntavälineitä ja ohjattua välituntiliikuntaa 
• ketään ei saa kiusata, kaikilla olisi kavereita

Nuorten Warjovaltuusto:

Mikä on ollut tärkeintä hyvinvointisi kannalta:

• kaverit, harrastukset, perhe
• tuki ja apu sitä tarvittaessa vanhemmilta, kavereilta ja tukiverkostolta

Mitä pitäisi kehittää:

• lisää tapahtumia ja vapaa-ajanviettopaikkoja, myös viikonloppuisin
• opiskelualoja, koulutusmahdollisuuksia pitäisi olla enemmän
• apua avun tarvitsijoille, kiusaamiseen puuttumista, nuorten päihteiden käyttöön puuttumista, tiedottamista, enemmän sosiaalisen median hyödyntämistä

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueita työstettiin käytettävissä olevien kyselyaineistojen pohjalta moniammatillisessa työpajassa, jossa oli edustus kaikilta kaupungin toimialoilta sekä kolmannen sektorin edustajia.

Työpajan sekä kuntalaisten osallistamisen pohjalta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle on kirjattu seuraavat painopistealueet:

Vanhemmuuden tukeminen

Lapsiperheille suunnatut palvelumme ovat saatavilla nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Haluamme kehittää palvelujamme siten, että perheet kokevat tulevansa kuulluiksi. Viemme palveluita sinne, missä perheet arjessaan luonnollisesti liikkuvat ja järjestämme toimivaa palveluohjausta. Kehitämme monikanavaisia menetelmiä ja tapoja perheiden tukemiseen. Tuemme vanhempia kasvatustehtävässään järjestäen yhteistyössä teemailtoja ja tietoiskuja aiheista, joihin jokainen vanhempi lapsensa kanssa törmää. Osallistumme aktiivisesti maakunnallisten mallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen kuntaamme.

Mittarit:            Perheentalon kävijöiden määrä vuodessa
                         LAKU-lähetteiden määrä
                         Vuosittain toteutuneet lapsiperhetapahtumat ja niiden kävijöiden määrä
                         Toteutetut vertaistukiryhmät

Terveellisten elämäntapojen tukeminen

Tiedotamme aktiivisesti ilmaisista kunnossapidettävistä ulkoilu-, liikunta- ja retkeilypaikoista. Ylläpidämme Liikkuva Warkaus –tapahtumia ja Unelmista Totta –kampanjaa. Aktivoimme toiminnallamme perheitä yhteisiin harrastuksiin ja yhteiseen toimintaan. Korostamme terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä ja järjestämme näihin teemoihin liittyviä kampanjoita/tapahtumia.

Mittarit:            Liikkuva Warkaus-tapahtumien kävijöiden määrä
                         Kouluterveyskyselyn tulokset

Mielenterveyden ja päihteettömyyden ennaltaehkäisevä tuki

Panostamme toiminnassamme ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön ja lisäämme lasten- ja nuorten, vanhempien ja henkilöstön tietoisuutta ja osaamista ko. asioissa. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja teemme asiassa moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä, koska kaupungissamme on kasvava huoli lasten ja nuorten huumausainekokeiluista ja huumeiden käytöstä. Ylläpidämme ja vahvistamme hyviksi todettuja käytäntöjä (esim. Poliisin Ankkuri-ryhmä, KiVa-koulu, Pakka-toimintamalli). Huomioimme lapset aikuisille suunnatuissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Osallistumme aktiivisesti maakunnallisten mallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen kuntaamme.

Mittarit:           Kouluterveyskyselyn tulokset
                       KiVa-koulun kiusaamistilastot
                       Koulun hyvinvointiprofiili

Lapsiperheiden taloudellisen toimeentulon tukeminen

Tiedotamme aktiivisesti maksuttomista palveluista ja tukitoimista (kirjasto, Perheentalo, maksuttomat tapahtumat, Unelmista Totta –kampanja harrastamisen tueksi, Lainaamo 365, Liikkuva Warkaus, Warustamo). Järjestämme talouden hallinnan ohjausta ja velkaohjausta. Rohkaisemme palveluissa kohtaamiamme asiakkaita hakeutumaan tukien piiriin. Järjestämme nuorille mahdollisuuden kesätyöhön ja luomme näin positiivisen kuvan työelämästä.

Varkauden kaupunki on laatimassaan työllisyysohjelmassa sitoutunut kaupungin elinvoiman kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen. Ohjelman tavoitteilla ja toimenpiteillä tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä sekä kuntalaisten työllistymistä ja osallistumista työelämään.

 

Mittarit:            Lapsiperheasiakkaiden määrä kaupungin omassa velkaohjauksessa
                         Lasten pienituloisuusaste (THL)
                         Asiakasmäärät Unelmista Totta –kampanjassa, Lainaamo 365:ssa

Hyvinvointia tukevien ympäristöjen (vapaa-aika, fyysinen ja sosiaalinen ympäristö) ylläpitäminen

Tiedotamme aktiivisesti käytössä olevista matalan kynnyksen kohtaamispaikoista – Olohuone, Nuortentalo, Perheentalo, liikuntapaikat, seurakuntien tilat – ja sitoudumme niiden ylläpitämiseen, kuten myös huolehdimme viihtyisästä asuinympäristöstämme yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Huomioimme toiminnassamme kohtaamispaikkojen hyödyntämisen mahdollisuudet ja madallamme näin kynnystä niiden käyttämiseen. Panostamme toiminnassamme asiakkaiden kohtaamiseen, läsnäoloon ja kiireettömyyteen. Varmistamme riittävät resurssit peruspalveluihin. Tarjoamme harrastusmahdollisuuksia ilman sitoutumista ja tavoitteellisuutta. Osallistamme kuntalaisia ja asiakkaita – osallisuus on mukana palveluiden rakenteissa.

Mittarit:            Olohuoneen, Perheentalon, Nuortentalon kävijämäärät
                         Asiakas- / kuntalaiskyselyjen tulokset

Parempi yhteistyö lapsiperhepalveluissa asiakaslähtöisesti

Teemme sektorirajat ylittäen yhdessä työtä lapsiperhepalveluissa. Palveluohjauksemme on sujuvaa ja palvelumme helposti saavutettavia. Ohjaamme asiakkaan eteenpäin, jos en itse ole asian asiantuntija, mutta kuitenkin siten, että asiakasta ei ”pompotella luukulta toiselle” – asiakas on oikeassa paikassa ottaessaan meihin yhteyttä ja me huolehdimme siitä, että asiakas pääsee tarvitsemansa asiantuntijan ja palvelun äärelle. Tiedotamme palveluistamme monikanavaisesti ja siten, että palvelumme on helppo löytää myös silloin, kun elämässä on vaikeaa ja tietoa on hankala etsiä. Kohdennamme resurssimme siten, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman varhain. Osallistumme aktiivisesti maakunnallisten mallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen kuntaamme.

Mittarit:            Toimijaverkoston kokemus yhteistyöstä
                          Lapsiperheiden hyvinvointikyselyn tulokset

• Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain kokoontuvassa lapsiasioiden foorumissa, johon kutsutaan laaja poikkihallinnollinen edustus paitsi kaupungin toimialoilta myös kolmannen sektorin edustajista. Lisäksi seurantaan osallistetaan lapsia ja nuoria joko kutsumalla heitä mukaan yhteiseen foorumiin tai hyödyntämällä Lasten parlamentti Varpasten ja Nuorten Warjovaltuuston kokoontumisia. Vuosittaisen lapsiperheille suunnattavan hyvinvointikyselyn vastauksia hyödynnetään myös seurannassa. Foorumin kokouksista kirjoitetaan muistio, joka julkaistaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman verkkosivuilla. Foorumin kutsuu koolle psykososiaalisen palvelualueen palvelualuepäällikkö.

Vuosittaisesta seurannasta raportoidaan myös kaupunginhallitukselle erityisesti ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumisen osalta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivittyy ajantasaisesti sitä mukaa, kun toimijat päivittävät verkosta löytyviä palveluiden kuvauksiaan. Myös tilastoaineistoa pyritään vuosittain päivittämään uusien tilastojen osalta. Varsinainen ohjelman päivitys käynnistetään kuitenkin vuonna 2023 siten, että uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksyttävissä heti vuoden 2024 alussa.