Hyvinvoinnin edistäminen

Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Säännöllisellä kohtuutehoisella liikunnalla on todettu olevan edullisia vaikutuksia myös useiden sairauksien ehkäisyssä. 

Liikkuminen voi saada sinut heti voimaan paremmin 

• mielialasi kohenee
• ajatuksesi terävöityvät
• stressin tunteesi kevenee
• nukut paremmin

Liikkumalla riittävästi voit saada lisää terveitä elinvuosia. 

Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten 

• useita sydän- ja verisuonisairauksia 
• tyypin 2 diabetesta 
• tuki- ja liikuntaelinsairauksia 
• ehkäisee ja alentaa korkeaa verenpainetta
• laskee kokonaiskolesterolia, nostaa hyvää HDL-kolesterolia
• joitakin syöpätauteja. 

Lisäksi liikunta

• auttaa painonhallinnassa
• parantaa perusaineenvaihduntaa
• auttaa kehittämään ja ylläpitämään luuston, lihaksiston ja nivelten toimintakykyä
• auttaa iäkkäitä selviytymään itsenäisesti ja pienentää heidän kaatumisriskiään

• Arkiliikkuminen - UKK-instituutti
• Liikkuva aikuinen - ohjelma
• Liikkumisen vaikutukset - UKK-instituutti
• Sydänliitto: Liikunnan terveysvaikutukset

 Ruoan saanti on yksi perustarpeista, jota ilman emme tule toimeen. Ruoasta nauttiminen on kuitenkin paljon enemmän kuin ravintoaineiden tankkaamista, se tukee niin kehon kuin mielen hyvinvointia. Ruokailu yhdessä läheisten tai ystävien kanssa vahvistaa myös ihmissuhteita ja sosiaalista hyvinvointia.

Monipuolisesta ja riittävästä ruoasta saadaan kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet. Terveellinen ruokavalio sisältää monipuolisesti ja kohtuullisesti erialisia ruoka-aineita ja ruokalajeja.

Terveellisellä ravinnolla on fyysiseen hyvinvointiin huomattavia vaikutuksia kuten

•  vastustuskyky paranee
•  pirteys ja jaksaminen paranevat
•  painonhallinta pysyy kurissa
•  elimistön yleinen hyvinvointi kohenee
•  stressin hallinta kevenee
•  keskittymiskyky lisääntyy

Hyvä ruoka saa myös ihmisen tietysti paremmalle tuulelle. Ruokailu voi usein olla sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa ihmissuhteita ja kohentaa mielialaa.

Oikeanlaisen ravinnon riittävällä saannilla on siis vaikutuksia kaikkiin ihmisen terveyden osa-alueisiin.

• Terveyttä edistävä ruokavalio
• Syö hyvää - Kuluttajaliitto
• Liikunta ja ravitsemus - UKK-instituutti
• Sydänystävällinen ruoka - Sydänliitto

Uni ja lepo ovat välttämätöntä vastapainoa päivän rasituksille. Uni on ihmisen tärkein energian lähde ja yhtä kuin jaksaminen, sillä yli 90 % palautumisesta tapahtuu nukkuessa. Helpoin keino parantaa terveyttä, hyvinvointia ja suorituskykyä on nukkua enemmän.

Miksi tarvitsemme unta?

• ihminen nukkuu ensisijaisesti aivojensa takia
• palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut
• ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia
• palauttaa henkisen voiman ja vireyden
• auttaa käsittelemään tunteita
• ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä
• ehkäisee depressiota ja muistisairauksia

Valvomisen vaikutuksia ovat väsymys, tahaton nukahtelu ja niihin liittyen mm. rattiin nukahtamisen riski. 18 tunnin yhtämittainen valvominen vastaa noin 0,5 promillen humalaa ja 24 tunnin valvominen vastaa jo 1 promillen humalaa.

Pirteänä ja valppaana oleminen vähentää tapaturmariskiä liikunnan aikana. Riittävä palautumisaika on tärkeää myös ylikuormituksesta aiheutuvien vammojen välttämiseksi.  

Vinkkejä palautumiseen

Työn rasituksista palautuminen on sekä kehollista että mielensisäistä toimintaa. Hyvä vertauskuva palautumiselle on akun lataaminen. Rasituksesta palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä, tarttuu aktiivisesti asioihin ja oppii uutta.

Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana lounas- ja kahvitauoilla. Oleellista on myös se, että lähtee ajoissa pois työpaikalta ja saa ajatukset irti työstä eikä jatka työntekoa illalla kotona. Palautumista edistävät leppoisa oleskelu, liikkuminen, mieluisat harrastukset ja ystävien tapaaminen.

• Palauttava uni - MIELI ry
• Riittävästi unta ja lepoa - Sydänliitto
• Unen ja levon merkitys - Työturvallisuuskeskus
• Uni - Liikkuva aikuinen

Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja hyvinvoinnin kulmakivi. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa meitä kokemaan elämän mielekkääksi ja nauttimaan elämästä. Se auttaa meitä solmimaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä sekä kokemaan itsemme hyväksytyksi yhteisöissä.  

Mielenterveys muovautuu persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä koko elämän ajan. Siihen vaikuttavat monet eri tekijät: yksilölliset ominaisuudet ja kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus sekä yhteiskunnalliset rakenteet, resurssit ja kulttuuriset arvot.   

Myös yhteisöjen arvoilla ja yksilöiden asenteilla on merkittävä vaikutus mielenterveyteen: sillä miten suhtaudutaan mielenterveyden häiriöihin, leimataanko mielenterveysongelmia kokevat, miten ihmisten keskinäinen arvostus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat.  

Omaa mielenterveyttä voi vahvistaa  

Käsitys mielenterveydestä voimavarana ja elämäntaitona tarkoittaa myös sitä, että mielenterveyttä voi vahvistaa, tukea ja siihen liittyviä taitoja oppia ja harjoitella. Keskeisiä mielenterveystaitoja ovat mm. tunnetaidot, vuorovaikutustaidot sekä ongelmanratkaisutaidot.

Taitoihin kuuluvat myös myönteisyys, halu oppia uutta, halu osallistua oman yhteisönsä toimintaan ja sopiva jämäkkyys sekä kyky pitää puolensa.  Mielenterveys rakentuu arjessa ja arkisilla valinnoillamme voimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme mm.

• arjen rutiineilla ja rytmillä
• säännöllisellä ruokarytmillä ja terveellisellä ravitsemuksella
• itselle sopivalla tavalla liikkua ja harrastaa liikuntaa
• riittävällä levolla ja nukkumisella 
• ihmissuhteet ja mukavat hetket lisäävät hyvää oloa  

• MIELI Suomen Mielenterveys ry
• Mielenterveyden keskusliitto
• Mielenterveystalo
• Tietoa mielenterveydestä - Sininauhaliitto

Kulttuuripalveluihin osallistuminen tutkitusti parantaa ihmisten elämänlaatua, luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä edistää myönteistä ilmapiiriä. Kulttuuritoiminnan kautta myös vahvistetaan omaa ja paikallista identiteettiä. Kulttuuri hyvinvoinnin osatekijänä on esimerkiksi yhteyden luomista, uuden oppimista ja omien vahvuuksien löytämistä. Kulttuuritoiminnan avulla rakennetaan mielekästä arkea, tullaan nähdyksi ja kuulluksi sekä kohdataan ihmisenä.

Esimerkkejä taiteen ja kulttuurin tutkituista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista:

• Tanssiminen parantaa tasapainoa, toiminnallista liikuntakykyä, motoriikkaa ja elämänlaatua.
• Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on lukuisia tutkittuja vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja mielen sairauksista paranemiseen.
• Virikkeellinen ja innostava vapaa-ajantoiminta, kuten lukeminen, maalaaminen ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen voi suojata dementialta.
• Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen vähentää stressiä ja voi suojata henkiseltä uupumukselta.
• Säännöllinen laulaminen voi parantaa kroonisista hengityssairauksista kärsivien elämänlaatua.
• Taide ja taiteellinen toiminta vähentää rauhoittavien sekä kipu- ja unilääkkeiden tarvetta.
• Musiikin kuuntelu voi parantaa aivoinfarktista toipumista. Musiikki esimerkiksi parantaa aivojen muovautuvuutta kuntoutumisvaiheessa.

 (Lähteenä käytetty mm. Sitran tietokorttia Taiteen ja kulttuurin vaikutukset terveyteen.)

Kulttuurista hyvinvointia Varkaudessa

Varkaudessa voit osallistua kulttuuritoimintaan ja harrastaa taidetta ja kulttuuria lukuisin eri tavoin.

Varkauden kirjasto tarjoaa lukemista ja elämyksiä perinteisinä kirjoina ja lehtinä sekä erilaisina tallenteina,  e-kirjastossa on luettavaksi tai kuunneltavaksi ääni- ja e-kirjoja sekä e-lehtiä. Kirjasto on monipuolinen kohtaamispaikka eri ikäisille varkautelaisille.

Varkauden museoihin on vapaa pääsy. Näyttelyissä voit piipahtaa liki joka päivä, ja silloinkin kun museot ovat suljettuna, pääset kulttuuriperinnön, tiedon ja valokuvien ääreen verkkopalveluissa kuten piipunjuurella.finna.fi/. Voit myös vaikkapa pyöräillä julkisen taiteen tai arkkitehtuurin ääreen museoiden julkaisemien karttojen ja mobiilireittien avulla. Kaikki löytyvät museoiden verkkosivuilta www.varkaus.fi/museot.

Soisalo-opisto ja muut harrastustoimijat tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen. Tiesitkö, että aikuisetkin voivat aloittaa opinnot taiteen perusopetuksessa musiikin, tanssin tai kuvataiteen parissa? Tai kokeile erilaisia kursseja kansalaisopistossa. Nykyisin on tarjolla myös erilaisia lyhytkursseja ja tempauksia, jos viikoittaiseen harrastukseen on vaikea sitoutua. Opinto-ohjelma, luennot ja tapahtumat löytyvät opiston sivuilta www.soisalo-opisto.fi.

Varkauden kaupungin ja erilaisten kulttuuritoimijoiden tapahtumista saat tietoa kaupungin tapahtumakalenterista. Varkauden Teatterin monipuolinen ohjelmisto löytyy teatterin verkkosivuilta, jossa on myös käytännön vinkkejä teatteriin tulijalle. Teatteriin ei myöskään tarvitse mennä yksin, jos ei tahdo. Teatterikaveri-toiminnassa katsomoon mennään porukalla!

• Taiteen ja kulttuurin vaikutukset terveyteen-tietokortti
• Taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin-tietokortti
• TaikuSydän: Mitä on kulttuurihyvinvointi? -video
• WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista
• Tutkimuskooste: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksiin

Lapsiperheillä on usein päiviä, jolloin yhteinen aika ja voimavarat ovat niin sanotusti kortilla. Tällöin liikkeelle lähteminen tai ylipäätään sen ajatteleminen, on se vaikein vaihe liikunnan mahduttamisessa yhteiseen kalenteriin. Yhteinen ulkoilu lähiliikuntapaikalla tai puistossa kannattaa.

Kiireisenä päivänä tai viikkona happihyppely on hyväksi pienikin happihyppely on hyväksi. Lisäksi yhteisen liikkumishetken merkkaaminen perheen yhteiseen kalenteriin realisoi ja muistuttaa osalta perheen yhteisestä hetkestä. Liikkuminen lasten kanssa on myös perheen yhteistä laatuaikaa.

Liikkumisfakta: Varhaisten vuosien liikkumisella on merkittävä vaikutus myöhempään liikunta-aktiivisuuteen. Kiinnostus liikkumiseen on parhaita perintöjä, mitä lapselle voi antaa.

Moni suomalainen hakee hyvää oloa ja jaksamista keväisestä luonnosta. Nyt on otollinen aika seurata, kuinka muuttolinnut

palaavat kotimaahan ja ylipäätään koko luonto on läsnä.

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Näin ennustaa vanha sananlasku muuttolintujen saapumisesta, kuinka lähellä kesää jo ollaan.

Joko sinä olet nähnyt muuttolintuja? Tunnistatko lintujen ääniä?

Yhtä ja toista voi nähdä omasta kotipihasta alkaen. Lähialueilta kannattaa myös etsiä uusia

mielenkiintoisia kohteita. 

Keväisin palaavat muuttolinnut keräytyvät erityisesti järville, peltoaukeille ja sulapaikkoihin.

EVÄSRETKI ULKONA, PARVEKKEELLA TAI VAIKKA LASTENHUONEESSA

Eväsretkellä ruoka maistuu aina paremmin, joten on kiva suunnata piknikille syömään yksi pääsiäisen lounaista. Me kävimme tänään aamulla piknikillä lähimetsässä. Mukana meillä oli kylmää pastasalaattia ja itse leipomiamme porkkanapitaleipiä, jotka oli täytetty kylmäsavulohella ja tuorejuustolla. Ja jälkiruoaksi mutustelimme äitini eilen leipomia korvapuusteja. Näimme metsäretkellä myös sammakonkutua, pitää mennä muutaman päivän välein tarkkailemaan josko sieltä ilmaantuisi pieniä nuijapäitä. Ulkona oli tosin vielä aika kylmä, ja suunnittelimme pitävämme toisen piknikin lasitetulla parvekkellamme sunnuntaina. https://ninajaminit.vaikuttajamedia.fi/2020/04/10/tekemista-paasiaiseksi/

Kevätpuuhaa lasten kanssa - ikimuistoinen pääsiäinen 2023 (ruuhkavuodet)

https://ruuhkavuodet.fi/2022/04/07/kevatpuuhaa-lasten-kanssa-ikimuistoinen-paasiainen-lapsille-202/

Viikon 12-13 vinkki - Aistit auki kohti kevättä.

Luonto alkaa pikkuhiljaa heräillä eloon, valo lisääntyy, räystäistä tippuu vesi ja linnut visertelevät.

Nyt onkin hyvä aika lähteä aistimaan kevään tuloa vaikka Kämärin silloille ja luontopolulle. Siellä voit nähdä Koskikarojen pyrähtelevän kiveltä toiselle, sekä joutsenten lipuvan koskessa. Hyvällä tuurilla saukotkin näyttäytyvät.

Luonto on ihmisen alkuperäinen koti. Pienetkin hetket luonnossa ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme. Oleile, liiku ja retkeile luonnossa sekä metsässä, niin keho ja mieli kiittää.

Neljä vinkkiä luonnon aistimiseen:

1. Pysähdy ja hengittele syvään muutaman kerran.

2. Havainnoi mitä näet ymärilläsi.

3. Sulje silmät ja kuuntele luonnon ääniä.

4. Halaa puuta.

”Mitäs tänään syötäisiin?” kannattaa hiihtolomalla vaihtaa kysymykseksi ”Mitäs haluaisit valmistaa?”. Lapset ja nuoret usein pitävät siitä, että pääsevät suunnittelemaan ruokalistaa ja puuhailemaan keittiöön. Itse tekemällä oppii parhaiten, pääsee tutustumaan erilaisiin ruokiin sekä ruoka-aineisiin ja lisäksi ruuanvalmistus luo onnistumisen tunteita.

Aikuisia usein mietityttää, voiko lapselle antaa käyttöön veitsen kasvisten leikkaamista varten, voiko käyttää uunia tai miten sotkuinen keittiö on nuoren kokin jälkeen. Lapsia kannattaa kuitenkin ikätasoisesti kannustaa erilaisten keittiötehtävien pariin, koska vain tekemällä voi oppia. Kun ensin harjoitellaan helpoilla tehtävillä ja resepteillä yhdessä aikuisen kanssa, voi hetken päästä kotona asua todellinen keittiömestari. Sotkua syntyy varmasti, mutta onneksi meillä on apuna imurit ja keittiörätit.

”Parasta oli, kun sai itse pilkkoa perunoita terävällä veitsellä” Marttojen kokkikerholainen Elsa 7-vuotta

Rieskapitsarullat maistuvat

Rieskapitsarullat maistuvat niin lounaalla kuin välipalaksikin. Ne voi myös kääriä mukaan rasiaan ja ottaa mukaan eväiksi vaikka luistelukentälle. Täytteitä voi muokata oman maun mukaan. Alle kouluikäiset lapset voivat levittää salsakastiketta tai ripotella maissit ja juustoraasteen rieskan pintaan. Koululaisilta onnistuu jo valmistaminen alusta loppuun. Uunin käytön kohdalla voi aikuinen tarvittaessa vielä olla apuna. 

https://www.martat.fi/reseptit/rieskapitsarullat/

Rieskapitsarullat, Yhden kattilan taktiikka Outi Mehto, Marttaliitto.jpg

Työikäisistä 74% ei liiku terveytensä kannalta riittävästi (Liikuntaraportti 2022). Tulevaisuus ei näytä paremmalta, koska heikentyvä fyysinen kunto näkyy myös peruskoululaisten Move-mittauksissa sekä varusmiesten fyysisen kunnon tuloksissa. Koko väestön liikkumatomuus ja paikallaan olo aiheuttavat 4,7 miljardin vuosittaiset kiustannukset.

Toimintakyky tarkoittaa sitä, että ihminen selviytyy hänelle itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista esim. itsestä ja toisista huolehtimista siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Fyysinen toimintakyky tarkoittaa juurikin sitä, että ihminen selviytyy omassa arjessa ja että hän kykenee liikkua ja liikuttaa itseään. Myös aistitoiminnot, kuten näkö ja kuulo luetaan usein kuuluvaksi fyysisen toimintakyvyn alueelle.

Miten sitten fyysistä toimintakykyä voidaan itse kukin ylläpitää ja kehittää? Liike on lääke ja liikkuminen tekee hyvää niin mielelle kuin kehollekin. Jokaiselle varmasti löytyy se omin ja mieluisin tapa liikkua juuri sen oman toimintakyvyn puitteissa. Kannattaa liikkua niin, että se on itselle mielekästä, motivoivaa, innostavaa ja sellaista, joka tuottaa onnistumisen elämyksiä.

Erilaiset rajoitteet, sairaudet ja vammat vaikuttavat liikuntatavan löytymiseen.

Ihan kaikki liikkuminen ja liikuskelu käy oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sitä on esimerkiksi kävely, pyöräily, koti- ja pihatyöt, sienestys, marjastus, portaiden kävely, sekä lasten, että lemmikkieläinten kanssa puuhaaminen tai venyttelyt televisiota katsottaessa. Hyötyliikunnalla on merkittävä vaikutus fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. 

Jokaisella ihmisellä on omat tarpeet ja vaatimukset mihin he haluavat pystyä fyysisesti, jotta kokevat olevansa toimintakykyisiä ja tyytyväisiä omaan elämäänsä esimerkiksi sängystä ylös pääseminen, omin jaloin kävely ja arjen askareiden hoitaminen. Näkö ja kuulo riittä joillekin, että pääsevät avustajan kanssa liikkumaan paikasta toiseen. Osalle on taas tärkeää, että he pystyvät harrastamaan fyysisesti rasittavia lajeja.

Jokainen voi muuttaa omaa arkeaan rutiini kerrallaan. Vähennä istumista, tauota pitkiä istumisen jaksoja. Käytä portaita aina kun voit. Kävele lyhyet matkat kouluun, töihin, harrastuksiin ja asioille. Liikkumiskyvyn säilyttämisen ja istumisen vähentämisen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille korostuu ikääntymisen myötä. 

Liikkumisen suositukset ukkinstituutti.fi/palvelut/jarjestoportaali/liikkumisen-suositukset/

Vuoden 2023 Lukuhaasteen teemana on ”Rauhaa ja Rakkautta”. Ajankohtainen haaste, vai mitä? Vaikka ainahan se on ajankohtainen.

Lukutaitoa on, että ymmärtää lukemansa ja pystyy arvioimaan, mikä on uskottavaa ja mikä epäilyttävää. Kirjoista saa aina itselleen hyödyllistä tietoa, mutta parasta on, että kirjojen kautta voi elää mukana muiden elämässä, voi unohtaa oman elämän ikävät asiat edes hetkeksi ja saada uutta perspektiiviä omiin ympyröihin.

Haasteessa on 30 kohtaa, joista voit itse valita, kuinka moneen vastaat. Huomaa, että yhdellä kirjalla voit täyttää samalla kertaa useamman kohdan ja useimmissa kohdissa voit valita painetun kirjan sijaan digitaalisen kirjan. Kirjaa ei tarvitse lukea/ kuunnella alusta loppuun. Riittää, että olet lainannut kyseisen kirjan ja olet sitä mieltä, että se sopii tiettyyn haastekohtaan. 

Haasteessa ei arvota voittajia toistaiseksi, koska vain pari prosenttia haasteeseen tarttuneita haluaa osallistua arvontaan. Jokainen voi kuitenkin onnitella itseään haasteen suorittamisesta ja jos kerrot meille, mekin onnittelemme!

Tartu haasteeseen ja viihdy!

Lukuhaaste lomake

Talven jää ja lumi lisäävät liukastumisriskiä. Erityisesti nopeat lämpötilavaihtelut ja ns. nollakelit aiheuttavat liukkaimmat olosuhteet. Talvella onkin erityisen tärkeää valita oikeanlaiset jalkineet ja suojavälineet, jotta kaatumiselta ja tapaturmilta voidaan välttyä.

Suomalaisille sattuu paljon kaatumis- ja liukastumistapaturmia, erityisesti talven liukkailla keleillä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan talviliukastumistapaturmien takia on vuosittain keskimäärin noin 4 600 potilasta vuodeosastohoidossa ja arviolta noin 11 000 potilasta avohoidossa. Pelkästään talviliukastumisten aiheuttamien tapaturmien vuodeosastohoito maksaa THL:n mukaan yhteiskunnalle keskimäärin noin 18 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksia aiheutuu myös työnantajille työntekijän jouduttua liukastumistapaturman johdosta sairauslomalle.

Liukastumistapaturmia sattuu kaikenikäisille. Kuka tahansa voi liukastua, autoilijakin on ainakin osan matkasta kävelijä. Ikääntyneillä kaatumisista johtuvat vammat ovat yleensä vakavampia kuin nuoremmilla, sillä iäkkäiden keho on hauraampi ja kestää huonommin iskuja. Kaatumistapaturmia ei tilastoida liikenneonnettomuuksina.

Kävelijän oma ennakointi, keliin sopivat talvijalkineet ja CE-merkityt liukuesteet sekä jalankulkuväylien hyvä kunnossapito ehkäisevät liukastumisista johtuvia kaatumisia. Pidoltaan paras jalkine on sellainen, jossa on matala, leveä kanta. Kun valitset nastakenkiä tai liukuesteitä, valitse ne oman käyttötarkoituksen mukaan. Valintaan vaikuttavat mm. missä liikut eniten ja mitkä ovat juuri sinulle tärkeimpiä ominaisuuksia. Lukuesteitä valitessa kannattaa huomioida, että ne ovat oikean kokoiset, eivät rajoita liikkumista, pysyvät tukevasti paikallaan ja ovat tarvittaessa helppo ottaa pois.

UKK-insituutti on listannut 10 keinoa kaatumisen ehkäisemiseksi:

- Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

- Hyvien jalkineiden käyttö

- Liukuesteiden käyttäminen liukkaalla kelillä

- Kotiympäristön turvallisuudesta huolehtiminen

- Kotipihan ja lähiympäristön turvallisuudesta huolehtiminen

- Monipuolinen ja säännöllinen syöminen sekä juominen

- D-vitamiinin riittävä saanti

- Runsaan alkoholin käytön välttäminen

- Terveydentilasta huolehtiminen

- Ajantasaisesta lääkityksestä huolehtiminen

www.voimaavanhuuteen.fi

www.luustoliitto.fi

Vuoden alussa on hyvä aloittaa uusi harrastus tanssin tai liikunnan merkeissä. Soisalo-opiston tanssin ja liikunnan kursseille pääset tutustumaan yhden kerran maksutta viikoilla 3 ja 4! Tutustumistunti tulee varata ennakkoon, ilmoittautumalla kurssille osoitteessa soisalo-opisto.fi tai soittamalla 040 713 8660 (ma-to klo 9.00-15.00.) Tutustumistunnille pääsee vain, jos kurssilla on tilaa. Voit käydä tanssin ja liikunnan tutustumistunnilla vain yhden kerran. 

Lisätietoja: anna.savolainen@soisalo-opisto.fi/ 0407138657

Monille joulun välipäivät tarkoittavat jouluaaton ja joulupäivän tapaan rentoa yhdessäolemista. Joulun välipäivinä onkin hyvä ladata akkuja ja ulkoilla.

Hyviä rentoutumiskeinoja voivat olla vaikkapa musiikin kuunteleminen, viltin alla kirjojen lukeminen, lautapelien pelaaminen, päiväunien nukkuminen, jouluisten TV-ohjelmien katseleminen, neulominen yms. Herkuttelukin on sallittua.

Kevyet happihyppelyt ja ulkoilu talvisessa säässä virkistää mieltä ja sulattaa jouluähkyä. Jos kaipaat hieman aktiivisempaa tekemistä ulkona, niin hiihtäminen ja luistelu ovat erinomaisia vaihtoehtoja, sekä mäen laskeminen pulkalla, kelkalla tai liukurilla.

Varkauden kaupungin kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsee Lainaamo, josta voi kirjastokortilla käydä lainaamassa mm. talviajan liikuntavälineitä. Lainaamo toimii kirjaston aukioloaikoina ja sieltä voi itse etsiä ja valita sopivaa välineistöä ja sen jälkeen lainaaminen tapahtuu lainaustiskillä. Laina-aika on aina kaksi viikkoa. Valikoimaa voi selata lainaamon nettisivuilta välineittäin.

LAINAAMON LINKKI

Mitä tehdä sisällä, kun ulkona vihmoo viima ja kylmä? Takuuhauska leikki syntyy kotiin temppuradasta. Leikki-ikäisille lapsille sopivassa temppuradan pisteissä voi käyttää mielikuvitusta, eikä siihen tarvita erikseen ostettuja välineitä. Lapsilta saa hyviä ideoita! Rakentakaa temppurata siis yhdessä lapsen kanssa kotoa löytyvistä tarvikkeista. Harjoitelkaa rataa, hiokaa suoritustekniikoita. Lopuksi temppuradan suorituksen voi vaikkapa kellottaa. Muistakaa kannustaa toisianne innokkaasti!

• tasapainoilu: lattialle hyppynaru tai lauta, jonka päällä tulee kulkea tasapainotellen tipahtamatta kertaakaan. Isommille saa lisähaastetta päkiäkävelyllä.

• ryömintä: käännä keittiönpöydän tuolit ylösalaisin ja aseta ne jonoon tunneliksi, ryömi ali. Olohuoneen tms. muu matala pöytä on myös hyvä vaihtoehto ryömintätehtävään.

• estekiipeäminen: esteiksi käy mikä tahansa kiipeilykelpoinen - sohva, ruokapöytä, penkki, sängynpääty, sohvatyynyt… mitä vain, minkä yli on lupa kiivetä.

• heittoharjoitus: aseta ämpäri seinän tms. taustan viereen ja merkitse heittopaikka sopivalle etäisyydelle. Heittovälineiksi käy esim. palloiksi käärityt sukat, tumput, pehmolelut, hernepussit jne.

• estehyppely: aseta maahan tai hieman irti lattiasta mailoja, jumppakeppejä. Tai merkitse ylitettävä viiva narulla tai teipillä. Tarkoituksena on hypätä esteiden yli niitä koskettamatta.

• temppuilu: aseta patja tai paksu matto lattialle, pienemmät lapset voivat kieriä, isommat tehdä kuperkeikan etu- tai takaperin.

• loikkahyppely: teippaa maalarinteipillä lattiaan ruutuja ”kiviksi” sopiville etäisyyksille toisistaan. Tempputehtävänä on hyppiä ”kiveltä kivelle”. Käytetään hyppyvoimaa!

• pallon kuljetus: palloa kuljetetaan jalalla avustaen esteitä pujotellen.

• esteverkko: kiinnitä narua, lankaa tai vaikkapa äidin sukkahousuja ristiin rastiin esim. oven karmiin tai ruokapöydän jalkojen väliin. Tehtävänä on ryömiä ja pujottautua verkosta koskematta siihen.

Temppuilemisiin!

Talvinen luonto kutsuu liikkumaan. Liikunnan fysiologisten vaikutusten lisäksi ulkoilu raikkaassa ilmassa virkistää ja rentouttaa. Joulukiireiden keskellä talviliikunta voi toimia hyvänä stressin purkajana.

Kävele, patikoi tai lumikenkäile. Lähde ladulle, jäälle tai rinteeseen. Ota nastarenkaat alle ja polkaise pyörälenkille. Suuntaa vaikka pulkkamäkeen. Mäenlasku on mainio ulkoliikuntalaji ja hauskaa perheliikuntaa. Mäenlasku parantaa niin kestävyys- ja lihaskuntoa kuin liikehallintaakin. Nappaa varastosta potkukelkka ja lähde potkukelkkailemaan. Anna lumelle kyytiä. Lumityöt ovat tehokasta talviliikuntaa. Ne kehittävät lihasvoimaa, nostavat sykettä ja kuluttavat energiaa.

Valitse liikkumismuoto kelin ja mieltymyksesi mukaan. Pääasia, että lähdet ulos liikkumaan.

• Talviliikunta virkistää ja kohottaa kuntoa

Arvoisa kuntalainen!

Ota kantaa kuntasi päihdetilanteeseen ja ole tuottamassa arvokasta tietoa kuntasi päihdetilanteesta. Varkaudesta vastauksia on jo saatu hyvin, mutta jokainen uusi vastaus on tervetullut.

Pohjois-Savossa toteutettava päihdetilannekysely on osa kunnassa tehtävää päihdetyötä. Kysely on avoinna 7.11. - 2.12. 2022.

Vastausaikaa on jatkettu 9.12.asti.

Tietoa hyödynnetään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelussa osana ehkäisevää päihdetyötä.

Kyselyllä kartoitetaan asukkaiden alkoholiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet, nuuska, sähkösavuke) ja rahapeleihin sekä kannabistuotteisiin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista. Haluamme tietää, millaiset asiat ovat asukkaiden mielestä kaikkein tärkeimpiä toiminnan kohteita, ja millaisia keinoja pidetään hyvinä.

Jokainen näkemys ja idea on arvokas työmme kehittämisessä. Kyselyä voi jakaa vapaasti Pohjois-Savon asukkaille.

Kiitos, jos Sinulla on hetki aikaa auttaa meitä paikallisen ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä! Kyselyä voi vapaasti jakaa Pohjois-Savon asukkaille.

Linkki kyselyyn: https://q.surveypal.com/2022PAIHDETILANNEKYSELYPS

Helena Törmi, Pohjois-Savon ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

HYTE- tiimi; helena.tormi@kuh.fi)

Yhdessä syöminen ei nykyään ole itsestäänselvyys, mutta siihen olisi hyvä panostaa! 

Yhdessä syöminen rytmittää päivää ja antaa tilaisuuden rauhoittua. Säännölliset ateriat tuttuine juttuineen tuntuvat lapsesta mukavilta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Nauttikaa toistenne seurasta. Lapsi tarvitsee säännöllisesti terveellistä ruokaa kasvuun ja kehitykseen. Pieni lapsi ei jaksa yhdellä aterialla syödä paljoa, joten välipalat ovat tärkeässä roolissa. Säännöllinen ateriarytmi pitää mielen virkeänä ja lapsen energisenä päivän mittaan. Ruoan esille laittaminen lisää ruokaan liittyvää arvostusta. Perus voileipäkin on lapsesta hauskempi, kun sille laittaa silmät ja suun. Erilaiset hauskat välipalat on arjen piristys ja innostaa kokeilemaan uusia makuja. 

Ottakaa lapset mukaan päätöksentekoon mitä syödään ja mukaan valmistamaan välipalaa. Lapsi rohkaistuu kokeilemaan uutta, kun saa harjoitella pieniä ruokatoimia itse ja tutustua erilaisiin ruokiin rauhassa. Joskus voi olla hauskaa syödä välipalat jossain muualla, kuin pöydän ääressä. Rakentakaa lasten kanssa maja ja syökää välipala siellä. Talvella välipalat voi nauttia hauskasti lumilinnassa. Vaihtelu virkistää ja herättää myönteisiä tunteita. Tämän jälkeen ”tavallinen” ruokailu tuntuu taas mukavalta.  

Lapsiperheen elämään kuuluu tietty määrä hulinaa ja innostuminen ruokapöydässäkin on sallittua. Kun syöminen on lapsesta kivaa, ruokakin maistuu paremmalta! 

• Veikeät välipalat lapsille

Viikon 45 vinkki 

On hyvin yleistä reagoida elämän muutoksiin unella. Vaikka muutokset olisivat positiivisiakin, ne saattavat valvottaa. Meillä on myös yksilöllisesti unettomuuteen altistavia tekijöitä ja elämäämme kuormittavat muut tekijät vaihtelevat suuresti. Uni on kuitenkin hyvinvointimme kannalta ensiarvoisen tärkeää, joten sitä kannattaa vaalia. Unettomuuden mekanismina on ylivireys, jonka aiheuttavat omat toimintatavat ja ajattelumallit. Ajatuksiimme ja uskomuksiimme liittyvät erilaiset tunnetilat, jotka pahimmassa tapauksessa alkavat vaikuttaa nukkumiseemme. Unettomuus ilmenee usein joko vaikeutena nukahtaa tai lukuisina heräilyinä unen aikana, nämä oireet johtuvat ylivireydestä. Ylivireys voi joskus ”jäädä päälle”, jolloin sitä ylläpitävät omat uskomukset, asenteet ja tunteet.

Lapsen unihaasteet – vinkkejä vanhemman jaksamiseen - Neuvokasperhe

Viikon 43 vinkki

Harrasta!

Harrastaminen on tutkitusti tärkeää mielen hyvinvoinnille. Varkaudessa on monipuolisia harrastusmahdollisuuksia eri ikäisille. Lapsille ja nuorille harrastuksia tarjotaan esimerkiksi kaikilla kouluilla. Mun juttu - hankkeen maksuttomista harrastuksista saat lisätietoa Lastenkulttuurikeskus Verson MUN JUTTU-sivuilta.

Harrastaminen ohjatusti isossa ryhmässä ei sovi kaikkiin ajankohtiin tai tilanteisiin, eikä harrastaminen ole aina mahdollista esimerkiksi asuinpaikasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta johtuen. Silloin ratkaisuna voi olla jokin muu tapa harrastaa, esimerkiksi harrastaminen kotona.

Harrastakotona.fi on lapsille ja nuorille suunnattu harrastamisen paikka netissä. Sivustolta löytyy monipuolista tekemistä sekä taide- ja kulttuurielämyksiä helposti ja maksuttomasti. Sivuilla on ohjeita ja ideoita taiteen kokeilemiseen ja harrastamiseen. Helppokäyttöisille sivuille on valittu taidetekemistä aina parkourista sirkukseen, musiikista kädentaitoihin ja sarjakuvasta tanssiin. Lapsi voi tutustua sivuihin yksin tai vanhemman kanssa.

Sivuston ovat tuottaneet Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Kulttuurikeskus PiiPoo ja Lastenkulttuurikeskus Verso yhteistyössä useiden eri lastenkulttuurikeskusten kanssa.

Viikon 42 vinkki

Syysloma - mennäänkö retkelle?

Syyslomalla on aikaa tutustua lähimaaston metsiin ja luontoreitteihin koko perheen voimin. Syysloma osuu aikaan, jolloin luonto on kaikista värikkäimmillään. Lapset ja aikuiset nauttivat ruskasta. Syksyn tullen liikkuminen ulkona on itse asiassa helpompaa kuin kesällä. Tämä johtuu viileästä ilmasta. Syksyinen ilma on raikasta ja kevyttä hengittää. Sopivalla pukeutumisella eivät sateet ja tuuletkaan haittaa.

Luonto houkuttelee muutenkin liikkumaan. Liikumme luonnossa huomaamattamme reippaammin kuin sisätiloissa, vaikka liikkuminen tuntuu kevyemmältä. Luontoon voi lähteä monin tavoin. Kun liikut ja oleskelet luonnossa, sen tuoksut, äänet sekä visuaaliset ja fyysiset aistimukset tuottavat kokonaisvaltaisen, moniaistisen hyvän olon kokemuksen, jonka vaikutus tuntuu ulkoilun jälkeenkin.

Luonnolla on rauhoittava ja hyvinvointia lisäävä vaikutus ihmisiin. Synkkien uutisten, epävarmuuden ja surullisten maailmantapahtumien keskellä luonto antaa meille ihmisille paljon. Luonnossa liikkuminen ja luonnonrauhassa oleilu ovat ilmaisia tapoja hoitaa henkistä hyvinvointia ja ehkäistä mielenterveyshaittoja. Jo päiväretki lähiluontoon vie ajatukset pois arjen kiireistä.

Viikon 41 vinkki

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on perhevapaiden jakautuminen tasaisesti vanhempien kesken. Sen myötä työelämään tulee jatkossa palaamaan aiempaa huomattavasti enemmän vauvaikäisten lasten äitejä. Työelämältä ja koko yhteiskunnalta uudistus edellyttää uudenlaista imetysmyönteisyyttä ja konkreettisia tekoja vauvaikäisten vanhempien työnteon mahdollistamiseksi. Imetys ja perhevapaauudistus Ylen teemajutun aiheena – Imetyksen tuki ry

Imetyksen hyödyt lapselle

Imetys suojaa lasta tulehduksilta. Täysimetys vähentää tutkitusti muun muassa korvatulehduksia sekä hengitystie- ja suolistotulehduksista johtuvia sairaalakäyntejä. Imetys suojaa kohtalaisesti astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta. Imetetyillä lapsilla näyttäisi myös olevan vähemmän keliakiaa, nekrotisoivaa enterokoliittia (keskosten vaikea suolistosairaus) ja lapsuusiän leukemiaa sekä myöhemmin lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Rintamaidossa on muun muassa runsaasti erilaisia maitohappobakteereja, joiden avulla lapsen suolistoon kehittyy mahdollisimman hyvä bakteerikanta. 

Imetyksen hyötyjä | Naistalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)

Viikon 40 vinkki

Synkistääkö syksy? - Tule mukaan iloon ja valoon!

Juhlimme Nuorten Talon 3-vuotissyntymäpäivää perjantaina 7.10.2022, ja ihan jokainen vauvasta isovanhempiin on tervetullut. Ovemme ovat avoinna klo 16-21, voit tulla juuri silloin kun sinulle sopii tai kun ohjelmassa on sinua kiinnostavaa sisältöä. Ohjelmaa on moneen makuun aina karaokesta orkesterimusiikkiin ja kinkkubingosta työpajoihin. Tarjolla on mahdollisuus myös pieneen herkutteluun sekä kupposeen kuumaa, kukkaron voit jättää kotiin sillä ilta on tarjoiluineen päivineen ilmainen.

Tule siis meille, kerromme mielellään samalla myös mitä kaikkea Nuorten Talo tarjoaa alueen asukkaille ja ennen kaikkea nuorille.

Lämpimästi tervetulleeksi sinut toivottavat Nuorten Talolla työskentelevä henkilöstö.

Nuorten Talolla toimii: Nuorisopalvelut, Soisalo-opisto ja Ohjaamo

Osoite: Osmajoentie 28 B

Tapahtumasta tarkemmin: https://po1nt.fi/varkaus/varkaus/ tai

https://www.facebook.com/NuortenTaloVarkaus/

Viikon 39 vinkki

Syksyn tullen kelit viilenee ja iltakin hämärtyy aiemmin. Sadekelejäkin tuntuu olevan enemmän. Herkästi tulee jäätyä sisälle ruudun ääreen. 

Irtaantukaa hetkeksi ruudusta ja nauttikaa perheen yhteisestä ajasta ulkona. Lapset innostuvat helposti pienistäkin asioista ja nauttivat, kun saavat tehdä yhdessä vanhempiensa kanssa. Metsässä näkee nyt upeaa puiden väriloistoa. Lähtekää yhdessä lasten kanssa metsäretkelle ihmettelemään syksyn merkkejä ja etsikää yhdessä "aarteita". Lapset on helppo ottaa mukaan esimerkiksi haravointiin. Mikäs sen parempaa, kuin lehtikasojen tekeminen ja niissä pomppiminen! Sadekeleillä on hauska laittaa kumpparit jalkaan ja hyppiä vesilätäköissä. Iltojen hämärtyessä taskulampuillakin voi leikkiä ulkona vaikkapa tuikkusta. Ulkona liikkuessa olisi myös hyvä muistaa tehdä itsensä näkyväksi liikenteessä heijastimien ja valojen avulla! 

Arkiseltakin tuntuva asia voi lapselle olla päivän kohokohta!

Viikon 38 vinkki

Kouluruokailun tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Monipuolinen ateria ylläpitää vireystasoa koulupäivän aikana ja ohjaa terveyttä edistäviin ruokatottumuksiin. Ruokailutilanne tarjoaa myös tilaisuuden hyvien ruokailutapojen oppimiseen.

Koululounas sisältää pääruuan lisukkeineen, salaatin tai raasteen, salaatinkastikkeen, näkkileipää (pehmeää leipää vähintään kerran viikossa) ja ruokajuomat. Varkauden kouluruokailussa käytettävät lihat ovat 100 % kotimaisia. Lautasmallin mukaisesti koottu koululounas kattaa noin kolmasosan päivittäisestä ravinnontarpeesta. Siksi on tärkeää että kotona huolehditaan lopusta energiansaannista. Koululounaan lisäksi koululaiset tarvitsevat päivittäin aamiaisen, iltapäivän välipalan, päivällisen ja iltapalan.

Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokasuositus sisältää ohjeistukset kouluruokailun järjestämisestä, yhteistyöstä koulun sisällä ja kotien kanssa sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista.

Viikon 37 vinkki

Mikä on sinulle arjessa tärkeää? Mikä tuottaa sinulle hyvinvointia? Miten voit itse vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi?

Arki on täynnä vaatimuksia. Liikkuakin pitäisi enemmän, mutta kun ei ehdi. Ja silloin kun ehtisi, ei viitsi. Ja vaikka viitsisikin, niin ei oikeastaan edes halua, koska liikunta ei ole se oma juttu. Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus saada juuri sinun elämääsi sopivaa liikuntaneuvontaa omassa kunnassasi? Liikuntaneuvonta on tarkoitettu juuri sinulle, jos kaipaat lisää liikettä arkeesi tai terveydentilasi edellyttää elintapojen muutosta. Liikuntaneuvonta on innostavaa, helposti omaksuttavaa ja maksutonta neuvontaa, jonka avulla voit saada liikkumisen osaksi arkeasi. Liikuntaneuvonnassa kukaan ei aseta sinulle liikkumisen vaatimuksia, sinä itse päätät. Liikuntaneuvoja kulkee rinnallasi tukien, keskustellen ja yhdessä ratkaisuja etsien. Liikuntaneuvonta on aina yksilöllistä eli palvelusta räätälöidään juuri sinulle sopiva kokonaisuus. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että kokonaisvaltainen hyvinvointisi lisääntyy.